Kysely verkko- ja etäopiskelusta – Tulokset

Kuva: LUM3N / Unsplash.com

Kyselyn tulosten mukaan lähes kaikkien vastaajien kouluissa on siirrytty johonkin etäopetuksen muotoon koronaviruskriisin alettua, ja yli 60 % vastaajista uskoo, että koulujen käytännöt eivät palaa ovien jälleen avauduttua entiselleen vaan verkko- tai etäopetus ja -opiskelu lisääntyy. Kahdelle kolmasosalle vastaajista koulusulku on tuonut ensimmäisen kokemuksen verkko-opetuksesta, mikä on ollut sekä positiivista että haastavaa.

Koronaviruspandemian vuoksi kouluja on suljettu laajalti ympäri Eurooppaa, ja monissa maissa on ryhdytty toimiin opetukselle aiheutuvien häiriöiden rajoittamiseksi. Tämä on edellyttänyt siirtymistä verkko- ja etäopiskeluun, jota toteutetaan yläkoulujen lisäksi myös alakouluissa.

Etäopetuksessa ja -opiskelussa on toki selviä etuja sekä opettajille että oppilaille, kuten jatkuvuus, joustavuus ja keskinäinen tuki, mutta monilla opettajilla on nyt vaikeuksia sopeutua verkko-opetukseen näin lyhyellä varoitusajalla. Opettajien on myös vaikea varmistaa, että kaikki oppilaat, varsinkin heikossa asemassa olevat ja nuorimmat, pysyvät opetuksessa mukana ja osallistuvat tunneille verkossa.

Tämä verkko- ja etäopetusta koskevia mielipiteitä ympäri Euroopan selvittänyt kysely oli avoinna School Education Gateway -sivustolla 9.4.–10.5.2020, ja siihen saatiin ennätysmäärä vastaajia – 4 859 – joista 87 % oli opettajia tai rehtoreita.

Se täydentää kansallisesti toteutettuja kyselyjä, joista mainitsemme muutamia artikkelin lopussa.

Kiitos kaikille mielenkiinnosta! Muistattehan myös, että voitte lähettää aihe-ehdotuksia tuleviin kyselyihin.


Tulokset (N = 4859)

1. Mikä seuraavista väitteistä kuvaa parhaiten oman koulusi tai tuntemasi koulun opettajien kokemusta verkko-opetuksesta?

Vastaajista 67 % ilmoitti käyttävänsä nyt verkko-opetusta ensimmäistä kertaa. 25 prosentilla oli jonkin verran aiempaa kokemusta, ja vain 6 prosentilla oli runsaasti kokemusta verkko-opetuksesta. Kolme prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän koulunsa ei ole siirtynyt verkko- tai etäopetukseen.

2. Opettajana tai tuntemasi opettajan puolesta, mikä on yllättänyt sinut iloisesti verkko- tai etäopetuksessa?

Iloisin yllätys 38 prosentille vastaajista oli innovointi (ts. vapaus kokeilla opetuskäytäntöjä). Seuraavina tulivat joustavuus (33 %), monipuoliset digitaaliset työkalut (31 %), alustojen, materiaalien ja aineistojen saavutettavuus (27 %) sekä oppilaiden suurempi itsenäisyys ja motivaatio (23 %).

Pienemmälle osalle (14 %) mieluisin yllätys oli oppilaiden aktiivisuus ja innostus, mutta vain 11 % vastaajista yllättyi iloisesti parantuneesta suhteesta oppilaisiin ja 10 % verkko- tai etäopetuksen helppoudesta.

3. Mitkä ovat mielestäsi olleet opettajien suurimmat haasteet verkko- tai etäopetukseen siirtymisessä? Valitse enintään viisi vaihtoehtoa.

Vastaajia pyydettiin valitsemaan viisi haastetta 17 vaihtoehdosta. Alle 1 % vastaajista ilmoitti, ettei haasteita ollut lainkaan.

Useimmin mainittu haaste oli mahdollisuus käyttää teknologiaa (tietokoneet, ohjelmistot, vakaa internetyhteys jne.), olipa kyse oppilaista (jonka mainitsi 49 % vastaajista) tai opettajista (34 %). Kotoa työskentelyn aiheuttaman lisääntyneen työmäärän ja stressin ilmoitti 43 % (ja 18 % piti ajankäytön hallintaa haasteellisena).

Suurimpia oppilaiden tukemiseen liittyviä haasteita olivat kaikkien motivaation ja osallistumisen ylläpitäminen (43 % vastaajista valitsi tämän), kotitaustaltaan huono-osaisten oppilaiden osallistaminen (36 %), motivaationsa menettäneiden oppilaiden osallistaminen (19 %) ja erityistarpeisten tai vammaisten oppilaiden tukeminen (18 %).

Digiosaamisen heikko taso oli haaste sekä oppilaiden (24 %) että opettajien (24 %) osalta. Oppimisen sisältöön ja arviointiin liittyvistä haasteista useimmin mainittiin toiminnan ja sisällön muuntaminen verkko- tai etäopiskeluun sopivaksi (28 %) ja lähes yhtä usein toiminnan ja sisällön laatiminen verkko- ja etäopiskelua varten (27 %) sekä oppilaiden edistymisen arviointi (25 %).

Viestintäongelmista oppilaiden kanssa ilmoitti 19 % vastaajista ja viestintäongelmista vanhempien tai huoltajien kanssa 13 % vastaajista. Vain 7 % piti haasteena koulun vähäistä ohjausta tai tukea.

4. Mikä auttaisi opettajia parhaiten tukemaan verkko-opiskelua koulujen ollessa suljettuna?

Kahdeksasta vaihtoehdosta yleisin toive oli, että saataisiin lisää ilmaisia aineistoja ja työkaluja opetusteknologiayrityksiltä (45 % vastaajista valitsi tämän). Muita hyödyllisinä pidettyjä opetussisältöjä olivat verkkosivustot, joilla luetellaan hyödyllisiä aineistoja (29 %), ja kansallisten mediaorganisaatioiden opetusohjelmat televisiossa (10 %).

Toiseksi useimmin toivottiin tukea opetusministeriön selkeistä ohjeista (41 %).

Useita mainintoja saivat myös ammattitaidon kehittäminen eri tavoin, erityisesti pikakurssit verkko-opetuksesta (37 %), webinaarit ja TeachMeet-tapaamiset opettajille ideoiden ja haasteiden jakamiseen (22 %), hyvät käytännöt videoleikkeinä tai tuntisuunnitelmina (31 %) ja asiantuntija-avun helppo saatavuus (esim. kokeneempi verkko-opettaja tai IT-asiantuntija) (24 %).

5. Kun koulut jälleen avataan koronaviruksen aiheuttaman tilanteen jälkeen, arveletko verkko- tai etäopetuksen jäävän osaksi koulujen käytäntöä?

Koulusta tulee hieman erilainen: verkko-opetusta on enemmän kuin ennen. Näin katsoi 44 % vastaajista. Noin 17 % puolestaan katsoi, että koulusta tulee hyvinkin erilainen: verkko-opetuksesta tulee olennainen osa koulujen käytäntöä. Toisaalta 32 % katsoi, että koulu palaa alkuperäiseen käytäntöönsä vain vähäisillä muutoksilla maustettuna, ja 7 % oletti koulun palaavan kokonaan alkuperäiseen käytäntöönsä.

Päätelmiä Euroopan laajuisesta kyselystä

Vastaajat olivat myönteisimmin yllättyneitä innovoinnista, vapaudesta kokeilla erilaisia opetustapoja, joustavuudesta ja monipuolisista digitaalisista työkaluista. Vähemmän myönteisiä yllätyksiä ilmoitettiin oppilaiden aktiivisuuden lisääntymisestä tai parantuneista suhteista, vaikka näistäkin saatiin mainintoja.

Lähes jokainen vastaaja ilmoitti haasteista, joista yleisin oli sekä oppilaiden että opettajien osalta mahdollisuus käyttää teknologiaa, samoin kuin kotoa työskentelyn aiheuttama lisääntynyt työmäärä ja stressi. Oppilaiden tukemiseen liittyviä haasteita mainittiin useita, samoin digiosaamiseen, jossa oli haasteita myös opettajilla.

Vastaajien mielestä opetusaineistojen runsaampi saatavuus auttaisi heitä vastaamaan haasteisiin, samoin kuin opetusministeriön selvät ohjeet ja ammattitaidon kehittäminen (pikakurssit verkko-opetuksesta) sekä mahdollisuudet opettajille aineistojen, ideoiden ja haasteiden jakamiseen.

Nämä tulokset tarjoavat alustavia tietoja päättäjille ja koulujen johtajille siitä, että kokemus verkko- tai etäopetuksesta ja -opiskelusta, vaikka haasteellinenkin, voi johtaa pysyviin myönteisiin vaikutuksiin sekä avata kiinnostavia mahdollisuuksia innovointiin ja uusiin työskentelytapoihin, varsinkin jos sitä tuetaan asianmukaisella ja oikea-aikaisella täydennyskoulutuksella.

Tuloksia on syytä tulkita varovasti, koska otos perustuu vapaaehtoiseen verkkokyselyyn ja vastaajien määrä on melko pieni suhteessa Euroopassa toimivien opettajien ja muiden alan toimijoiden määrään. Kyselyssä on edustettuna yli 40 maata, mutta eniten vastaajia oli Ranskasta (36 % kokonaismäärästä), Bulgariasta (19 %) ja Portugalista (14 %).

Tuloksia tuoreista kansallisista kyselyistä

Itävallassa tehtyyn tutkimukseen vastasi 3 500 opettajaa kaikista koulutyypeistä, ja sen mukaan 60 % opettajista katsoi, että etäopetuksella on ollut voimakas vaikutus, ja vastaajien mielestä tämä pätee myös 64 prosenttiin oppilaista. Kolme neljäsosaa opettajista ilmoitti, että koulunkäynti kotona sai heidät tietoisemmaksi oppilaiden yksityiselämän tilanteesta. Vastaajista 86 % katsoi ottaneensa yksilölliset tilanteet huomioon. Erityisopettajat ilmoittivat räätälöineensä opetusta eniten, mutta he pystyivät pitämään henkilökohtaista yhteyttä oppilaisiinsa vähemmän kuin yleisopetuksessa tai integroidussa opetuksessa toimivat opettajat.

Tšekin koulutarkastusvirasto toteutti perusteellisen kyselytutkimuksen etäopiskelusta: puhelinhaastatteluun vastasi lähes 5 000 perusopetuksen ja toisen asteen koulujen rehtoria (1.–14.4.2020). Useimpien oppilaiden katsottiin osallistuvan jollain tavalla, tosin 15–20 prosentilla oli ilmeisesti alkuhankaluuksia ICT-laitteiden puuttumisen tai riittämättömän internetyhteyden, alhaisen motivaation tai vanhempien tuen puuttumisen vuoksi. Digiteknologian intensiivinen käyttö etäopetuksessa, kiinnostus sen käyttämiseen ja odotukset käytön jatkumiseen tulevaisuudessa ovat selvästi myönteisiä tuloksia. Kaksi kolmasosaa kouluista odottaa useimpien opettajien ottavan käyttöön enemmän digiteknologiaa opetukseensa koulujen jälleen avautuessa.

Saksalaisen Allensbach-instituutin haastatteluissa korostui se, että opettajat pitivät tärkeänä henkilökohtaista yhteydenpitoa oppilaisiin. Kuitenkin vain kolmaosa on pystynyt luomaan tällaisen yhteyden ja ylläpitämään sitä. Puolet opettajista ilmoitti tavoittaneensa useimmat oppilaansa, 9 % vain osan oppilaistaan ja 3 % ei ketään oppilaistaan. Opettajat ilmoittivat kokevansa sekä enemmän stressiä (34 %) että vähemmän stressiä (36 %) verrattuna tavalliseen opetukseen. Lisästressiä aiheutti työtehtävien erilainen organisointi, palautteen antaminen oppilaille ja kotitehtävien arviointi. Lisäpaineita kokeneista opettajista tekniset kysymykset tuottivat ongelmia lähes puolelle (40 %). Yhteydenpito vanhempiin on erityisen monimutkainen kysymys alakoulun opettajille.

Tutkimusraportteja on julkaistu myös Latviassa ja Irlannissa (molemmat englanniksi).

Liite