Mitä sinä haluaisit, että lapsesi oppisi koulussa huomenna?

image: Shutterstock.com

Mitä tietoja ja taitoja nuori aikuinen tarvitsee 21. vuosisadalla? Mitkä asiat ovat todella opettamisen ja oppimisen arvoisia? Millaisia asenteita tarvitaan tulevaisuuden yhteiskunnassa? Tässä artikkelissa Kari Kivinen pohtii näitä tulevaisuuden koulutusta koskevia kysymyksiä.

Euroopassa lapset käyvät koulua keskimäärin 5–6 tuntia päivässä, 180–190 päivää vuodessa, 8–12 vuoden ajan. Opetuksen järjestäjillä on valtavan suuri vastuu siitä, miten tämä aika käytetään parhaimmalla mahdollisella tavalla kasvavan lapsen etuja ajatellen – ja samalla yhteiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Olen joutunut pohtimaan näitä kysymyksiä viime vuosien aikana monesta perspektiivistä: koulutusjärjestelmän kehittämisestä vastaavana johtajana, opetussuunnitelmaa toteuttavan koulun rehtorina ja kahden lapsen isänä.

Erityisesti isän roolissa kysymys on ollut polttavan omakohtainen: mitä valintoja tehdä, minkälaisiin harrastuksiin ohjata ja miten kannustaa, ohjata ja tukea lapsen koulunkäyntiä parhaalla tavalla.

EU:n ja OECD:n suositukset

Euroopan parlamentin ja neuvoston vuonna 2006 antama suositus kahdeksasta elinikäisen oppimisen avaintaidosta – joita Euroopan komissio päivittää tämän vuoden aikana – kattaa olennaiset tiedot ja taidot, joita täydentää OECD:n viime vuonna julkaisema tulevaisuuden koulutuksen ja tulevaisuuden taitojen 2030-puiteohjelma.

Globalisoituminen luo ennennäkemättömiä haasteita ja mahdollisuuksia. Siksi uuden sukupolven olisi hyödyllistä oppia globaaleja tietoja ja maailmankansalaisen taitoja jo koulussa.

Yhden tai useamman kielen hallinta, lukemaan ja kirjoittamaan oppiminen, itsensä ilmaiseminen ja kommunikointi ovat keskeisiä perustaitoja.

Maailmankansalaisuudessa on kyse ihmisarvon ja kulttuurisen moninaisuuden arvostamisesta ja kunnioittamisesta sekä demokraattisen kulttuurin ja aktiivisen kansalaisuuden sisäistämisestä. Maailmankansalaisella tulisi olla tarvittavat tiedot globaaleista teemoista kuten esim. ilmaston muutoksesta, kestävästä kehityksestä, tasa-arvosta ja konfliktien ratkaisusta.

Analyyttinen ja kriittinen ajattelu on myös tärkeää: kyky lähestyä asioita eri näkökulmista, kyseenalaistaa asioita ja nähdä asioiden väliset yhteydet. Eurooppa tarvitsee yritteliäitä, luovia ja aloitekykyisiä nuoria, jotka arvostavat ja hyödyntävät innovatiivisuutta oman ja muiden henkisen pääoman kasvattamiseksi. Oppimaan oppiminen on keskeinen taito niin koulussa kuin joustavuutta vaativassa työelämässäkin.

Nuorten olisi hyvä oppia tekemään yhteistyötä eri taustoista, kulttuureista ja tieteenaloista olevien ihmisten kanssa monitahoisten ja monialaisten ongelmien ratkaisemiseksi – kunnioittavasti ja joustavasti. Tärkeätä on myös eri kulttuurien tuntemus ja kyky arvostaa, ymmärtää tai ilmaista itseään musiikin, kirjallisuuden ja kuvataiteen välityksellä.

Matemaattiset tiedot ja taidot ovat tarpeen jokapäiväisessä arjessa samoin kuin luonnonilmiöiden ymmärtäminen sekä kyky soveltaa tietoa ja tekniikkaa erilaisiin tilanteisiin. Juuri nyt pinnalla on digitaitojen painotus. Koska digitaalisten teknologioiden vaikutus on erittäin laaja niin nykyisessä kuin tulevaisuuden yhteiskunnassa, lasten on tärkeää oppia käyttämään näitä välineitä rakentavasti niin koulussa kuin vapaa-ajalla.

Rehtorin näkemys

Rehtorina olen usein pohtinut, miten koulu voisi vastata muuttuvan maailman haasteisiin nopeammin ja tehokkaammin.

Meidän tulisi tarjota oppilaille mahdollisuus tutustua heidän kannaltaan merkityksellisiin ilmiöihin ainerajojen yli: tämä auttaa heitä hahmottamaan, miten eri aineissa opiskeltavat asiat liittyvät toisiinsa, mitkä ovat asioiden vuorovaikutussuhteet ja yhteydet, ja mikä on ilmiön liitoskohta oikeaan elämään. Mahdollisuudet oppia tekemään tiimityötä ja valmistelemaan projekteja ovat myös tärkeitä, jotta oppilaat saavat hankittua keskeisiä jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavia taitoja.

Informaatiotulvan hallitsemiseksi oppilaille tulisi antaa medialukukoulutusta ja työkaluja itsenäisen ja kriittisen ajattelun kehittämiseksi, jotta he voisivat erottaa faktat fiktiosta, toden tarusta.

Eurooppalaisten elinaikaodotus on kasvanut merkittävästi. Siksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että jokainen lapsi oppii pitämään huolta itsestään ja omasta kunnostaan jo pienestä pitäen. Hyvästä oman kehon tuntemisesta, terveistä elämäntavoista ja itselle sopivien liikuntamuotojen löytämisestä on iloa ja hyötyä läpi koko elämän.

Isän toive

On hienoa, että monissa eurooppalaisissa koulujärjestelmissä vanhempien mielipiteitä kuunnellaan entistä tarkemmin. Koulun ja kodin välinen yhteistyö on parantunut esim. tehostuneen viestinnän ansiosta. Koulun ei tulisikaan olla muusta elämästä ja yhteiskunnasta eristäytynyt saareke, vaan elävä ja toimiva osa yhteisöä, jossa kaikilla osapuolilla – oppilaat mukaan lukien – olisi mahdollisuus vaikuttaa.

Lasten tulisi oppia koulussa akateemisten taitojen lisäksi myös konkreettisia elämäntaitoja jokapäiväistä arkea varten: esimerkiksi kodinhoitoa, ruuanlaittoa, monipuolisia käsityötaitoja ja ensiaputaitoja.

Tulevaisuuden koulun tulisi nykyistä tarkemmin huomioida erilaisten oppilaiden erilaiset yksilölliset tarpeet, erityisesti niiden, jotka kuuluvat usein syrjittyihin ryhmiin. Arvioinnin tulisi olla pääsääntöisesti kannustavaa ja rohkaisevaa – ei koskaan lannistavaa. 

Useimpien vanhempien toive on, että heidän lapsestaan kasvaisi peruskouluvuosien aikana tasapainoinen, hyvän itsetunnon omaava, empaattinen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen kykenevä aktiivinen ja iloinen nuori, joka rakastaa uuden oppimista, ei pelkää haasteita ja joka on innokas ja motivoitunut jatkamaan opintojaan omalla opintopolullaan.

Mitä sinä haluaisit, että lapsesi oppisi koulussa huomenna?


Tietoa kirjoittajasta: FT Kari Kivinen on Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun rehtori ja edellinen Eurooppa-koulujärjestelmän pääsihteeri. Hänellä on lähes 30 vuoden kansainvälinen kokemus opetusalalta opettajana, vararehtorina, rehtorina ja apulaispääsihteerinä. Hän on työskennellyt kansainvälisissä kouluissa Suomessa, Luxemburgissa ja Brysselissä. Blogi: https://kivinen.wordpress.com/