Euroopan lukutaito-oikeuksien julistus: lukutaito on perusoikeus

Kunnollisen lukutaidon puuttuminen aiheuttaa ihmisille vakavia vaikeuksia nyky-yhteiskunnassa. He eivät pärjää koulussa, heillä on vaikeuksia löytää kunnon töitä, heitä uhkaa köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen – ja kotikaupungissani Berliinissä heidän olisi vaikea edes saada ostettua julkisen liikenteen lippua monimutkaisista lippuautomaateistamme.

Mielestäni on erittäin hälyttävää, että Euroopassa joka viidennellä 15-vuotiaalla ja lähes 55 miljoonalla aikuisella ei ole riittävää lukutaitoa. Tämä rajoittaa heidän mahdollisuuksiaan osallistua kulttuurielämään ja yhteiskunnalliseen toimintaan, samoin kuin mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen ja henkilökohtaiseen kasvuun. Vieläkin hälyttävämpää on, että lukutaito ei juuri ole kohentunut viimeisten 10 vuoden aikana, kuten kansainväliset tutkimukset PIRLS ja PISA osoittavat. 

Euroopan komissio on vastannut tähän haasteeseen kahdella tavalla:

Ensiksi, vuosina 2011–2012 toimi lukutaidon korkean tason asiantuntijaryhmä, jonka jäsen olin. Tulimme siihen johtopäätökseen, että lukutaito-ongelmia ei tulisi pitää ainoastaan koulutukseen liittyvänä kysymyksenä vaan laajempana kysymyksenä, johon koko yhteiskunnan tulee vastata. Loppuraportissamme teimme monenlaisia ehdotuksia monien eri alojen toimijoille.

Toiseksi, EU rahoitti ELINET-verkoston (European Literacy Policy Network) toiminnan. Ryhmässä oli 78 lukutaidon asiantuntijaa – tutkijoita ja alan toimijoita, ammattilaisia, vapaaehtoisia ja päättäjiä – 28:sta Euroopan maasta. He kehittivät monenlaisia teoreettisia käsitteitä ja käytännön ratkaisuja lukutaidon edistämiseksi kehdosta hautaan. ELINET-verkoston työryhmä¹, jonka puheenjohtajana toimin, laati Euroopan lukutaito-oikeuksien julistuksen. Siinä korostetaan seuraavaa:

Jokaisella eurooppalaisella on oikeus lukutaitoon. EU:n jäsenmaiden tulisi taata jokaiselle kansalaiselleen – yhteiskuntaluokasta, uskonnosta, etnisestä taustasta ja sukupuolesta riippumatta – mahdollisuudet kehittää lukutaitoaan siten, että se riittää kirjoitettujen tekstien tehokkaaseen ymmärtämiseen ja kirjalliseen viestintään sekä painetussa että digitaalisessa muodossa.

Jo yli 50 vuoden ajan lukutaito on tunnustettu ihmisoikeudeksi useissa kansainvälisissä julistuksissa ja aloitteissa. ELINET-ryhmämme mielestä nämä yleiset julistukset ovat kuitenkin liian epämääräisiä. Tästä syystä laadimme 11 edellytystä tämän perusoikeuden toteutumiselle myös käytännössä:

1. Lapsia rohkaistaan kotona kehittämään lukutaitoaan. Erityisen tärkeää on lukea heille kirjoja heti ensimmäisestä ikävuodesta alkaen.
2. Vanhemmille annetaan ohjausta lasten lukutaidon tukemisessa, tarvittaessa koko perheen lukutaito-ohjelmien avulla. 
3. Kohtuuhintaisessa, korkealaatuisessa esiopetuksessa tai päivähoidossa edistetään lapsen kielen ja lukutaidon kehitystä. 
4. Korkealaatuinen lukutaidon opetus lapsille, nuorille ja aikuisille on kaikkien oppilaitosten ydintehtävä.
5. Kaikkien opettajien koulutus ja täydennyskoulutus sisältävät lukutaidon opetukseen liittyviä opintojaksoja, jotta heillä olisi valmiudet vaativaan tehtäväänsä lukutaidon opettajina.
6. Digitaalisen osaamisen tärkeyttä painotetaan kaikissa ikäryhmissä. 
7. Vapaa-ajan lukemista tuetaan aktiivisesti ja siihen kannustetaan.
8. Kirjastopalvelut ovat hyvin saatavilla ja kirjastot hyvin varusteltuja. Olisipa näin ollut jo minun lapsuudessani: kasvoin sodanjälkeisinä vuosina, ja olin aina todella harmissani, että lapset saivat lainata kirjastosta vain kaksi kirjaa joka toinen viikko. 
9. Lapset ja nuoret, joilla on lukemisvaikeuksia, saavat asianmukaista ja asiantuntevaa tukea lukutaitonsa kehittämisessä. 
10. Aikuisia tuetaan kehittämään sellaisia lukutaidon osa-alueita, joita he tarvitsevat yhteiskuntaelämään osallistuakseen.
11. Päättäjät, opetusalan ammattilaiset, vanhemmat sekä yhteisöt työskentelevät yhdessä, jotta jokaiselle (kaikissa sosiaaliluokissa ja kaikilla koulutusasteilla) voidaan taata tasa-arvoiset mahdollisuudet kehittää lukutaitoaan.

Julistuksen koko teksti sisältää tarkempia tietoja ja esimerkkejä näiden edellytysten toteutumisesta. Julistuksen lyhyt versio on saatavilla 22 kielellä ELINETin sivustolla, samoin kuin videoleike englanniksi.

Koskaan ei ole liian myöhäistä ratkaista lukutaitoon liittyviä haasteita. Me voimme kaikki tehdä oman osamme opetusalan ammattilaisina, vanhempina tai päättäjinä. Tämä on niin tärkeä asia, että meillä ei ole varaa olla toimimatta.

Berliinin Humboldt-yliopiston emeritaprofessori Renate Valtin, lukutaitoa ansiokkaasti edistäneiden Reading Hall of Famen jäsen, on tätä nykyä kansainväliseen lukutaitojärjestöön (ILA) kuuluvan Euroopan lukutaitojärjestön puheenjohtaja ja kuuluu Saksan PIRLS-tiimiin.

---

1. Työryhmän jäsenet olivat Renate Valtin (puheenjohtaja), Viv Bird, Greg Brooks, Bill Brozo, Christine Clement, Simone Ehmig, Christine Garbe, Maurice de Greef, Ulrike Hanemann, Kees Hammink, David Mallows, Fabio Nascimbeni, Sari Sulkunen ja Giorgio Tamburlini.