1. Koulujen hallinto

1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö

Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö voi olla monenmuotoista – verkostoitumisesta muodollisempaan kouluklusterien muodostamiseen. Verkostoituminen tarkoittaa sitä, että opettajat ja koulujen muu henkilökunta kokoontuvat yhteen keskustelemaan ideoista ja jakamaan tiettyihin aiheisiin liittyviä hyviä käytäntöjä, tai sitä, että jaetaan vastavuoroisesti resursseja yksittäisten koulujen ja yhteisöjen hyödyksi. Klusterien muodostaminen on yleensä muodollisempaa saman kaupungin tai alueen koulujen ryhmittämistä siten, että ne jakavat vision ja kehitysprosessit sekä päätöksenteon. Koulujen edustajat kokoontuvat yhteen jakamaan resursseja tai työskentelemään yhdessä suuremmissa aloitteissa, jotka hyödyttävät kouluja ja koko aluetta.

Näytä lisää

Resurssit ( Hae kaikista aineistoista )

Huomioithan, että aineistosivujen sisältö on toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.

Kaikkien oppijoiden tulosten parantaminen inklusiivisessa opetuksessa

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 3.4. Opetussuunnitelma ja oppimisväylät; 3.5. Oppiminen ja arviointi; 4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan; 5.2. Sidosryhmien verkostot; 5.4. Kumppanuudet – yhteisön organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; GA; HR; HU; IS; IT; LT; LV; MK; MT; NL; NO; PL; PT; RO; SK; SL; SR; SV; TR

Maa: Alankomaat; Belgia; Espanja; Irlanti; Islanti; Italia; Itävalta; Kreikka; Kroatia; Kypros; Latvia; Liettua; Luxemburg; Malta; Norja; Portugali; Puola; Ranska; Ruotsi; Saksa; Slovakia; Slovenia; Suomi; Sveitsi; Tanska; Tšekki; Unkari; Viro; Yhdistynyt kuningaskunta

KOULUN JOHDON TYÖKALUPAKKI

Koulujen johtamista käsittelevä eurooppalainen verkosto (EPNoSL) on kehittänyt välineen toimien tarkastelua, haasteiden tunnistamista ja painopistealueiden tärkeysjärjestykseen asettamista varten, jotta koulujen johtamista yhdenvertaisuuden ja oppimisen aloilla tuetaan ja tehostetaan. Kohderyhminä ovat poliittiset päätöksentekijät, kouluviranomaiset, koulujen eri toimijat, tutkijat ja johtamiskoulutusta tarjoavat laitokset. Koulun johdon työkalupakki on suunniteltu tukemaan analyyseja siitä, millainen vuorovaikutus koulujen eri johtamispolitiikoilla ja ‑ohjelmilla on ja miten ne vaikuttavat koulujen johtajien ja koulujen kokonaiskapasiteettiin vastata tehokkaasti ja jatkuvasti yhdenvertaisuuden ja oppimisen haasteisiin kouluissaan. Työkalupakkiin sisältyy monenlaisia hyödyllisiä materiaaleja, videoita, tapaustutkimuksia ja välineitä koulun johtamisen eri osa-alueilta.

Aihealue: 1. Koulujen hallinto

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; HR; HU; IT; LT; LV; MT; NL; PL; PT; RO; SK; SL; SV

Maa: Alankomaat; Albania; Belgia; Bulgaria; Espanja; Irlanti; Islanti; Italia; Itävalta; Kreikka; Kroatia; Kypros; Latvia; Liettua; Luxemburg; Malta; Norja; Pohjois-Makedonia; Portugali; Puola; Ranska; Romania; Ruotsi; Saksa; Serbia; Slovakia; Slovenia; Suomi; Tanska; Turkki; Tšekki; Unkari; Viro; Yhdistynyt kuningaskunta

Pohjoismaiset hankkeet koulunkäynnin keskeyttämisen torjumiseksi

”Nordic Projects to Combat School Dropout” raportissa käsitellään koulunkäynnin keskeyttämisen torjumista koskevia pohjoismaisia hankkeita. Raportin tavoitteena on parantaa ja saada aikaan uusia nuoriin liittyviä aloitteita ja luoda rikastavia yhteyksiä toimijoiden ja organisaatioiden välille Pohjoismaissa.
Keskiasteen koulutuksen keskeyttämistä koskeviin Pohjoismaiden verkkoresurssien laatimiseen liittyvä ”Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education” hanke on Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama. Pohjoismaiden hyvinvointikeskus toteutti hankkeen vuosina 2012–2015. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen hyviä esimerkkejä aloitteista, joilla pyrittiin lisäämään keskiasteen koulutuksen loppuun käyvien nuorten osuutta Pohjoismaissa.
Pohjoismaisessa verkkoportaalissa esiteltiin laaja valikoima Pohjoismaissa toteutettuja onnistuneita hankkeita. Aloitteista oli toteutettu ulkoinen arviointi, ja niiden tulokset vaikuttivat myönteisiltä. Osa toimista valittiin juuri niiden innovatiivisen luonteen vuoksi tai koska ne olivat arvokkaita inspiraation lähteitä.
Pohjoismaiden välillä on hallinnollisia eroja ja kulttuurieroja. Koulunkäynnin keskeyttämiselle alttiiden nuorten tilanne on maissa kuitenkin hyvin samankaltainen. Toisinaan kuntien ja koulujen väliset erot ovat suurempia kuin maiden väliset erot. Ottamalla oppia Pohjoismaissa toteutetuista onnistuneista aloitteista voidaan löytää innoitusta ja välineitä, joilla voidaan auttaa paremmin kaikkia nuoria käymään keskiasteen koulutus loppuun.
Tässä julkaisussa kuvaillaan kymmentä hanketta, jotka esiteltiin hyviä käytäntöjä koskevassa pohjoismaisessa verkkoportaalissa. Osa hankkeista on jo saatettu päätökseen, kun taas osa jatkuu edelleen. Osa toimista on sisällytetty tavanomaiseen työhön.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 2.2. Opettajat ja heidän suhteensa oppilaisiin ja vanhempiin; 2.3. Opettajien peruskoulutus ja ammatillinen jatkokoulutus; 2.4. Opettajien hyvinvointi; 3.1. Oppijoiden hyvinvointi; 3.2. Oppijoiden osallistuminen koulun elämään; 3.3. Ammatinvalinnanohjaus ja tuki; 3.4. Opetussuunnitelma ja oppimisväylät; 3.5. Oppiminen ja arviointi; 3.6. Laajennettu ja opetussuunnitelman ulkopuolinen oppiminen; 3.7. Riskialttiiden oppijoiden seuranta; 3.8. Kohdennettu tuki: Kieli; 3.9. Pakolaiset, siirtolaiset ja romanit; 3.10. Kohdennettu tuki: Erityisopetuksen tarve ja oppimisvaikeudet; 3.11. Kohdennettu tuki: Heikommat sosioekonomiset lähtökohdat; 4.1. Viestintä ja tiedottaminen; 4.2. Vanhempien osallistuminen koulun hallintoon; 4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan; 4.4. Perheoppiminen; 5.1. Monialaiset tiimit; 5.2. Sidosryhmien verkostot; 5.3. Kumppanuudet: Työnantajat ja yritykset; 5.4. Kumppanuudet – yhteisön organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; HR; HU; IT; LT; LV; MT; NL; PL; PT; RO; SK; SL; SV

Maa: Islanti; Norja; Ruotsi; Suomi; Tanska

School innovation in Europe: Improving students’ reading comprehension skills through teaching of reading strategies in Centralskolan

For Arvika, Centralskolan is a big school with students coming from the city centre and surrounding areas. Students are from very mixed backgrounds, including students from disadvantaged areas. Several years ago, the school had a significant number of students whose academic achievements after the 9th grade were not sufficient for entering an upper secondary education. One of the key issues in Centralskolan, as well as in other surrounding schools, was that the student reading comprehension skills across various subjects were poor. Subjects of maths and science have been extra prioritised by Centralskolan as student results within those subjects were especially low. Therefore, the school has started practising an explicit teaching of reading strategies within specific subjects for grades 7 – 9. These reading strategies have been implemented together with scaffolding, which means that a teacher gradually empowers students to lead a reading and text comprehension exercise.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 3.4. Opetussuunnitelma ja oppimisväylät; 3.7. Riskialttiiden oppijoiden seuranta; 4.1. Viestintä ja tiedottaminen; 5.1. Monialaiset tiimit

Kieli: EN

Maa: Ruotsi

Tukea inklusiivisen koulun johtamiseen (SISL)

SISL-hankkeessa (Supporting Inclusive School Leadership) tutkittiin, miten voidaan edistää inklusiivista koulua ja sen johtamista, ja tarjottiin siihen myös työkaluja. Hankkeen mukaan inklusiivista opetusta edistävän johtajuuden tavoitteena on mahdollistaa täysipainoinen osallistuminen mielekkäisiin oppimismahdollisuuksiin, hyvät oppimistulokset ja hyvinvointi kaikille oppijoille, myös suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleville.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 2.2. Opettajat ja heidän suhteensa oppilaisiin ja vanhempiin; 3.1. Oppijoiden hyvinvointi; 3.2. Oppijoiden osallistuminen koulun elämään; 4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan; 5.1. Monialaiset tiimit; 5.2. Sidosryhmien verkostot; 5.3. Kumppanuudet: Työnantajat ja yritykset; 5.4. Kumppanuudet – yhteisön organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; GA; HR; HU; IS; IT; LT; LV; MK; MT; NL; NO; PL; PT; RO; RU; SK; SL; SR; SV; TR

Maa: Alankomaat; Belgia; Bulgaria; Espanja; Irlanti; Islanti; Italia; Itävalta; Kreikka; Kroatia; Kypros; Latvia; Liettua; Luxemburg; Malta; Norja; Portugali; Puola; Ranska; Ruotsi; Saksa; Serbia; Slovakia; Slovenia; Suomi; Sveitsi; Tanska; Tšekki; Unkari; Viro; Yhdistynyt kuningaskunta

Näytä seuraavat 10 tulosta