1. Koulujen hallinto

1.3. Koulun johto

Tehokkaat koulunjohtajat edistävät yhteistyöhön perustuvaa kulttuuria. Koulut tarvitsevat asialleen omistautuneita, työnsä arvoihin perustavia, päteviä ja erittäin motivoituneita koulunjohtajia, jotka osaavat kannustaa pohtimaan asioita ja edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä koulun kaikkien toimijoiden välillä ja muiden sidosryhmien kanssa. He huolehtivat opettajia tukevasta ympäristöstä, jossa kannustetaan opettajia oppimaan muilta opettajilta, varaamaan aikaa palautteelle ja pohdinnalle ja verkostoitumaan kouluissa ja niiden välillä. Koulunjohtajilla on myös olennainen tehtävä tarjota mahdollisuuksia käytännönläheiseen opettajien peruskoulutukseen ja tutkimukseen perustuvaan ammatilliseen jatkokoulutukseen.

Näytä lisää

Resurssit ( Hae kaikista aineistoista )

Huomioithan, että aineistosivujen sisältö on toistaiseksi saatavilla vain englanniksi.

Essunga Municipality Schools

Essunga, a Swedish municipality, transformed the ranking of its schools from the bottom to the top of the national school league tables between 2007 to the top in 2010. Essunga has three elementary schools and one lower secondary school (grades 6-9). With 5,500 citizens, it is one of the smallest municipalities in the country. The increase in levels of achievement is attributed to a research-based approach of inclusive education. For years, the three elementary schools in Essunga had consistently experienced low educational levels. An increasing number of students were refugees or in “family placements”. In 2007, only 76% of students were eligible for upper secondary school and 20% of these were placed in special education classes. These results compelled political and school leaders and school staff to identify targeted measures to address these challenges. The municipality focused on interventions at school and in the local community to prevent school absence and increase attendance.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.3. Koulun johto; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 3.5. Oppiminen ja arviointi; 3.7. Riskialttiiden oppijoiden seuranta; 3.10. Kohdennettu tuki: Erityisopetuksen tarve ja oppimisvaikeudet

Kieli: EN

Maa: Ruotsi

Kaikkien oppijoiden tulosten parantaminen inklusiivisessa opetuksessa

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 3.4. Opetussuunnitelma ja oppimisväylät; 3.5. Oppiminen ja arviointi; 4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan; 5.2. Sidosryhmien verkostot; 5.4. Kumppanuudet – yhteisön organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; GA; HR; HU; IS; IT; LT; LV; MK; MT; NL; NO; PL; PT; RO; SK; SL; SR; SV; TR

Maa: Alankomaat; Belgia; Espanja; Irlanti; Islanti; Italia; Itävalta; Kreikka; Kroatia; Kypros; Latvia; Liettua; Luxemburg; Malta; Norja; Portugali; Puola; Ranska; Ruotsi; Saksa; Slovakia; Slovenia; Suomi; Sveitsi; Tanska; Tšekki; Unkari; Viro; Yhdistynyt kuningaskunta

KOULUN JOHDON TYÖKALUPAKKI

Koulujen johtamista käsittelevä eurooppalainen verkosto (EPNoSL) on kehittänyt välineen toimien tarkastelua, haasteiden tunnistamista ja painopistealueiden tärkeysjärjestykseen asettamista varten, jotta koulujen johtamista yhdenvertaisuuden ja oppimisen aloilla tuetaan ja tehostetaan. Kohderyhminä ovat poliittiset päätöksentekijät, kouluviranomaiset, koulujen eri toimijat, tutkijat ja johtamiskoulutusta tarjoavat laitokset. Koulun johdon työkalupakki on suunniteltu tukemaan analyyseja siitä, millainen vuorovaikutus koulujen eri johtamispolitiikoilla ja ‑ohjelmilla on ja miten ne vaikuttavat koulujen johtajien ja koulujen kokonaiskapasiteettiin vastata tehokkaasti ja jatkuvasti yhdenvertaisuuden ja oppimisen haasteisiin kouluissaan. Työkalupakkiin sisältyy monenlaisia hyödyllisiä materiaaleja, videoita, tapaustutkimuksia ja välineitä koulun johtamisen eri osa-alueilta.

Aihealue: 1. Koulujen hallinto

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; HR; HU; IT; LT; LV; MT; NL; PL; PT; RO; SK; SL; SV

Maa: Alankomaat; Albania; Belgia; Bulgaria; Espanja; Irlanti; Islanti; Italia; Itävalta; Kreikka; Kroatia; Kypros; Latvia; Liettua; Luxemburg; Malta; Norja; Pohjois-Makedonia; Portugali; Puola; Ranska; Romania; Ruotsi; Saksa; Serbia; Slovakia; Slovenia; Suomi; Tanska; Turkki; Tšekki; Unkari; Viro; Yhdistynyt kuningaskunta

Pohjoismaiset hankkeet koulunkäynnin keskeyttämisen torjumiseksi

”Nordic Projects to Combat School Dropout” raportissa käsitellään koulunkäynnin keskeyttämisen torjumista koskevia pohjoismaisia hankkeita. Raportin tavoitteena on parantaa ja saada aikaan uusia nuoriin liittyviä aloitteita ja luoda rikastavia yhteyksiä toimijoiden ja organisaatioiden välille Pohjoismaissa.
Keskiasteen koulutuksen keskeyttämistä koskeviin Pohjoismaiden verkkoresurssien laatimiseen liittyvä ”Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education” hanke on Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama. Pohjoismaiden hyvinvointikeskus toteutti hankkeen vuosina 2012–2015. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen hyviä esimerkkejä aloitteista, joilla pyrittiin lisäämään keskiasteen koulutuksen loppuun käyvien nuorten osuutta Pohjoismaissa.
Pohjoismaisessa verkkoportaalissa esiteltiin laaja valikoima Pohjoismaissa toteutettuja onnistuneita hankkeita. Aloitteista oli toteutettu ulkoinen arviointi, ja niiden tulokset vaikuttivat myönteisiltä. Osa toimista valittiin juuri niiden innovatiivisen luonteen vuoksi tai koska ne olivat arvokkaita inspiraation lähteitä.
Pohjoismaiden välillä on hallinnollisia eroja ja kulttuurieroja. Koulunkäynnin keskeyttämiselle alttiiden nuorten tilanne on maissa kuitenkin hyvin samankaltainen. Toisinaan kuntien ja koulujen väliset erot ovat suurempia kuin maiden väliset erot. Ottamalla oppia Pohjoismaissa toteutetuista onnistuneista aloitteista voidaan löytää innoitusta ja välineitä, joilla voidaan auttaa paremmin kaikkia nuoria käymään keskiasteen koulutus loppuun.
Tässä julkaisussa kuvaillaan kymmentä hanketta, jotka esiteltiin hyviä käytäntöjä koskevassa pohjoismaisessa verkkoportaalissa. Osa hankkeista on jo saatettu päätökseen, kun taas osa jatkuu edelleen. Osa toimista on sisällytetty tavanomaiseen työhön.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 2.2. Opettajat ja heidän suhteensa oppilaisiin ja vanhempiin; 2.3. Opettajien peruskoulutus ja ammatillinen jatkokoulutus; 2.4. Opettajien hyvinvointi; 3.1. Oppijoiden hyvinvointi; 3.2. Oppijoiden osallistuminen koulun elämään; 3.3. Ammatinvalinnanohjaus ja tuki; 3.4. Opetussuunnitelma ja oppimisväylät; 3.5. Oppiminen ja arviointi; 3.6. Laajennettu ja opetussuunnitelman ulkopuolinen oppiminen; 3.7. Riskialttiiden oppijoiden seuranta; 3.8. Kohdennettu tuki: Kieli; 3.9. Pakolaiset, siirtolaiset ja romanit; 3.10. Kohdennettu tuki: Erityisopetuksen tarve ja oppimisvaikeudet; 3.11. Kohdennettu tuki: Heikommat sosioekonomiset lähtökohdat; 4.1. Viestintä ja tiedottaminen; 4.2. Vanhempien osallistuminen koulun hallintoon; 4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan; 4.4. Perheoppiminen; 5.1. Monialaiset tiimit; 5.2. Sidosryhmien verkostot; 5.3. Kumppanuudet: Työnantajat ja yritykset; 5.4. Kumppanuudet – yhteisön organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; HR; HU; IT; LT; LV; MT; NL; PL; PT; RO; SK; SL; SV

Maa: Islanti; Norja; Ruotsi; Suomi; Tanska

Tukea inklusiivisen koulun johtamiseen (SISL)

SISL-hankkeessa (Supporting Inclusive School Leadership) tutkittiin, miten voidaan edistää inklusiivista koulua ja sen johtamista, ja tarjottiin siihen myös työkaluja. Hankkeen mukaan inklusiivista opetusta edistävän johtajuuden tavoitteena on mahdollistaa täysipainoinen osallistuminen mielekkäisiin oppimismahdollisuuksiin, hyvät oppimistulokset ja hyvinvointi kaikille oppijoille, myös suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleville.

Aihealueet: 1. Koulujen hallinto; 2. Opettajat; 3. Tuki oppijoille; 4. Vanhempien osallistuminen; 5. Sidosryhmien osallistuminen

Osa-alueet: 1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri; 1.2. Koulun suunnittelu- ja seurantaprosessit; 1.3. Koulun johto; 1.4. Koulutusjärjestelmien sisäinen yhteistyö; 2.1. Opettajan taidot ja osaaminen; 2.2. Opettajat ja heidän suhteensa oppilaisiin ja vanhempiin; 3.1. Oppijoiden hyvinvointi; 3.2. Oppijoiden osallistuminen koulun elämään; 4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan; 5.1. Monialaiset tiimit; 5.2. Sidosryhmien verkostot; 5.3. Kumppanuudet: Työnantajat ja yritykset; 5.4. Kumppanuudet – yhteisön organisaatiot ja kansalaisyhteiskunta

Kieli: BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; GA; HR; HU; IS; IT; LT; LV; MK; MT; NL; NO; PL; PT; RO; RU; SK; SL; SR; SV; TR

Maa: Alankomaat; Belgia; Bulgaria; Espanja; Irlanti; Islanti; Italia; Itävalta; Kreikka; Kroatia; Kypros; Latvia; Liettua; Luxemburg; Malta; Norja; Portugali; Puola; Ranska; Ruotsi; Saksa; Serbia; Slovakia; Slovenia; Suomi; Sveitsi; Tanska; Tšekki; Unkari; Viro; Yhdistynyt kuningaskunta

Näytä seuraavat 10 tulosta