2.4. Opettajien hyvinvointi
Opettajan hyvinvointi on myönteinen tunnetila, jossa yhdistyvät sekä oppijoiden että heidän opettajiensa henkilökohtaiset tarpeet ja odotukset. Opettajien hyvinvointi ja työtyytyväisyys vaikuttavat voimakkaasti opettajien käyttäytymiseen, ja niillä on positiivinen yhteys koulun ja luokan ilmapiiriin ja oppilaiden saavutuksiin. Tutkimukset osoittavat myös, että opettajien motivaation ja oppijoiden suoritusten ja hyvinvoinnin välillä on positiivinen yhteys. Lisäksi opettajien hyvinvointi liittyy erittäin pätevien opettajien pysymiseen työssä, mikä on erityisen tärkeää kouluille, joissa on suuria tarpeita omaavia oppijoita. Opettajien hyvinvointi ja luottamus omiin kykyihinsä auttaa myös estämään koulunkäynnin keskeyttämistä, ja siksi on erittäin tärkeää, että opettajat saavat tarvitsemansa tuen.
Vaikka viimeaikaisissa tutkimuksissa opettajien hyvinvoinnista on yleensä keskitytty kielteisiin seikkoihin, kuten stressiin tai loppuunpalamiseen, ne osoittavat myös, kuinka tärkeä tämä aihe on opettajien perus- ja jatkokoulutuksen kannalta. Opettajien hyvinvointia ei voida saavuttaa vain osallistumalla työpajoihin tai koulutukseen. Työntekijöiden hyvinvoinnin lisääminen on pitkän aikavälin prosessi, joka edellyttää pohdintaa, johdonmukaista lähestymistapaa sekä rakentavampien käytäntöjen käyttöönottoa ja kokeilua. Tiivistetysti ilmaistuna se edellyttää useiden tekijöiden vuorovaikutusta:
- Kannustava koulukulttuuri: Opettajien työolojen parantaminen on keskeisen tärkeää heidän hyvinvointinsa ja tyytyväisyytensä samoin kuin oppijoiden menestymisen kannalta. On tärkeää antaa opettajille riittävästi aikaa ja tilaa yhteistyöhön. Yhteistyöhön perustuvaan kulttuuriin liittyy vastavuoroinen tuki, mahdollisuus osallistua aktiivisesti koulun päätöksiin ja yhteisiin arvoihin perustuva luottamuksen kulttuuri. Lisäksi myönteiselle kouluilmapiirille on tunnusomaista arviointi, itsenäisyys, kannustus, kollegiaalisuus, luottamus ja hallinnollinen johtajuus. Kuuluminen ammattimaiseen oppimisyhteisöön, joka muotoutuu koulujen sisäisen sekä muiden koulujen ja yhteisön kanssa tehtävän yhteistyön perusteella, on erittäin tärkeää opettajien motivaation ja työssä pysymisen kannalta. Koulujen rehtorit ja heidän johtamistyylinsä, arvonsa, persoonallisuutensa ja toimensa ovat myös hyvin tärkeitä edistettäessä opettajien hyvinvointia.
- Opettajien ammattitaidon kehittäminen: Tutkimustulosten mukaan opettajien ammattitaidon ja heidän koetun asemansa, luottamuksensa omiin kykyihin ja hyvinvointinsa välillä on vahva yhteys. Opettajien peruskoulutus antaa vankan pohjan opettajien hyvinvoinnille, ja se on tärkeä opettajien pitämiseksi ammatissa. Ammatillisella jatkokoulutuksella on ratkaiseva rooli parannettaessa opettajien suorituskykyä, sitoutumista ja työtyytyväisyyttä. Koska yhteistyöhön perustuvat mentorointisuhteet liittyvät vahvasti työssä viihtymiseen, motivaatioon, luottamukseen omiin kykyihin, hyvinvointiin ja opettajien pysymiseen ammatissaan, kokeneet mentorit on valittava huolellisesti. Myös opettajien vertaisverkostot tukevat hyvinvointia.
- Myönteiset opettajien ja oppijoiden väliset suhteet: Myönteiset suhteet opettajien ja oppijoiden välillä ovat paitsi oppijoiden menestyksen myös opettajien hyvinvoinnin välttämätön edellytys. Myönteiset opettajien ja oppijoiden väliset suhteet tukevat opettajien sisäsyntyistä motivaatiota. Tällaiset suhteet voivat olla opettajille luontaisesti palkitsevia ja lisätä heidän motivaatiotaan. Lisäksi hyvät suhteet oppijoihin auttavat välttämään stressiä ja lisäävät myös opettajien hyvinvointia.
Lisätietoja:
Beaudoin, M.N.: ”Respect – Where Do We Start?”. Promoting Respectful Schools, Vol. 69, No. 1, 2011, s. 40–44.
Blömeke, S, Hoth, J, Döhrmann, M, Busse, A, Kaiser, G., König, J.: ”Teacher Change During Induction”, International Journal of Science and Mathematics Education, Vol. 13, No. 2, 2015, s. 287–308. doi:10.1007/s10763-015-9619-4
Brouwer, C.: ”Determining Long Term Effects of Teacher Education”, teoksessa: Peterson, P., Baker, E., McGaw, B. (toim.), International Encyclopedia of Education, Elsevier, Amsterdam, 2010, s. 503–510.
Day, L., Mozuraityte, N., Redgrave, K., McCoshan, A.: Preventing early school leaving in Europe – Lessons learned from second chance education, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2013.
Downes, P.: ”Prevention of early school leaving through teacher education: Some European perspectives”, teoksessa: Rabensteiner, P and Rabensteiner, G. (toim.), Internationalization in Teacher Education, Saksa, 2014, s. 17–31.
Durksen, T., Klassen, R.: ”Professional Relationships Influence Preservice Teacher Success”. ASCD Express, Vol. 7, No. 10, 2012.
Emerick, S., Hirsch, E., Berry, B.: ”Teacher Working Conditions as Catalysts for Student Learning”, Conditions for Learning, No. 43, 2005.
Engels, N., Aelterman,A., Van Petegem, K. ja Schepens, A.: ”Factors which influence the well-being of pupils in Flemish secondary schools”, Educational Studies, Vol. 30, No. 2, s. 127–143 http://dx.doi.org/10.1080/0305569032000159787
Euroopan komissio: Developing coherent and system-wide induction programmes for beginning teachers: a handbook for policymakers, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, 2010.
Euroopan komissio: Supporting teacher competence development for better learning outcomes, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2013.
Euroopan komissio: Strengthening teaching in Europe: New evidence from teachers compiled by Eurydice and CRELL, kesäkuu 2015, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.
Fernández-Batanero, J.: ”Strategies for inclusion in the face of social exclusion: Case study in Andalusia (Spain)”, European Journal of Special Needs Education, Vol. 29, No. 3, 2014, s. 415–428. doi:10.1080/08856257.2014.906978
Hobson, A., Ashby, P.: ”Reality aftershock and how to avert it”, Cambridge Journal of Education, Vol, 42, No. 2, 2012, s. 177–196. doi:10.1080/0305764X.2012.676628.
Jimerson, S., Haddock, A.: ”Understanding the importance of teachers in facilitating student success: Contemporary science, practice, and policy”, School psychology quarterly the official journal of the Division of School Psychology, American Psychological Association, Vol. 30, No. 4, 2015, s. 488–493. doi:10.1037/spq0000134.
OECD: Supporting Teacher Professionalism: Insights form Talis 2013, OECD, Pariisi, 2016.
Pillay, H., Goddard, R., Wilss, L.: ”Well-being, burnout and competence: Implications for teachers”, Australian Journal of Teacher Education, Vol. 30, No. 2, 2005, s. 22–33. doi: 10.14221/ajte.2005v30n2.3
Schleicher, A.: Teaching Excellence through Professional Learning and Policy Reform, OECD Publishing, Pariisi, 2016.
Shank, M.: ”Common Space, Common Time, Common Work”. Supporting New Educators, Vol. 62, No. 8, 2005, s. 16–19.
Spilt, J., Koomen, H., Thijs, J.: ”Teacher Wellbeing: The Importance of Teacher-Student Relationships”. Educational Psychology Review, Vol. 23, No. 4, 2011, s. 457–477. doi:10.1007/s10648-011-9170-y.
Webb, R., Vulliamy, G., Sarja, A., Hämäläinen, S., Poikonen, P.: ”Professional learning communities and teacher well‐being? A comparative analysis of primary schools in England and Finland”, Oxford Review of Education, Vol. 35, No. 3, 2009, s. 405–422. doi:10.1080/03054980902935008.
