1.1. Koulun kulttuuri ja ilmapiiri

The Danish Production schools were created in the 1980s with the aim of combating youth unemployment. Production Schools offer alternative education opportunities to improve labour market integration. The fundamental aim of this type of school is to create a practical learning environment to support young people to complete and earn qualifications in general and vocational upper secondary education and/or maintain a job. The students are offered the opportunity to develop professional, social and personal skills through counselling, participation in practical work experience and production in different workshops ranging from areas such as metalwork, carpentry and textile work in theatre, media and music-based workshops. The focus is on social, personal and physical skills which are complemented by more formal knowledge and skills. Learning processes are organised through workshops and classroom teaching, but every young person is free to organise an individual course where they may challenge themselves and build their confidence.
The most significant challenge for production schools is to prepare and motivate “non-academic” students for the ordinary school system. The last legislative change in 2006focused the aims of Production Schools so that its most important task has been to build a bridge to vocational education and training through relevant practical and academic qualifications. In 2009, there were over 6,000 students in production schools. The student capacity at each school can vary from 20-25 to over 200. Generally speaking the schools are small, with half of the schools accepting fewer than 50 students. Today there are 78 Production Schools in Denmark.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat moninkertaistuneet koko maailmassa. UPRIGHT on hanke, jossa opetetaan hyvään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen tarvittavia taitoja. Kouluissa toteutettavassa hankkeessa ovat mukana niin murrosikäiset, heidän perheensä kuin osallistuvien koulujen kaikki työntekijät.

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

Koulujen johtamista käsittelevä eurooppalainen verkosto (EPNoSL) on kehittänyt välineen toimien tarkastelua, haasteiden tunnistamista ja painopistealueiden tärkeysjärjestykseen asettamista varten, jotta koulujen johtamista yhdenvertaisuuden ja oppimisen aloilla tuetaan ja tehostetaan. Kohderyhminä ovat poliittiset päätöksentekijät, kouluviranomaiset, koulujen eri toimijat, tutkijat ja johtamiskoulutusta tarjoavat laitokset. Koulun johdon työkalupakki on suunniteltu tukemaan analyyseja siitä, millainen vuorovaikutus koulujen eri johtamispolitiikoilla ja ‑ohjelmilla on ja miten ne vaikuttavat koulujen johtajien ja koulujen kokonaiskapasiteettiin vastata tehokkaasti ja jatkuvasti yhdenvertaisuuden ja oppimisen haasteisiin kouluissaan. Työkalupakkiin sisältyy monenlaisia hyödyllisiä materiaaleja, videoita, tapaustutkimuksia ja välineitä koulun johtamisen eri osa-alueilta.

MiCREATE-hankkeen tavoitteena on kannustaa maahanmuuttajalasten monimuotoisten ryhmien osallisuutta käyttämällä maahanmuuttajalasten kotouttamiseen lapsikeskeistä lähestymistapaa koulutuksen ja politiikan tasolla. Tutkimushanke kumpuaa nykyisten kotouttamispolitiikkojen uudelleenarvioinnin tarpeesta, ja sen tarkoituksena on tutkia kattavasti maahamuuttajalasten kotouttamisen nykyisiä prosesseja toimijuuden, osallistumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Oppimis- ja harrastusympäristöissä tapahtuvan kiusaamisen vastainen eurooppalainen verkosto (European Network Against Bullying in Learning and Leisure Environments, ENABLE) pyrkii tukemaan 11–14-vuotiaiden sosioemotionaalisten oppimistaitojen kehittymistä sekä edistää vertaistukea kiusaamisen torjumiseksi ja vähentämiseksi. Sosioemotionaalisia oppimistaitoja tukevat ohjelmat kehittävät oppilaiden sosiaalisia, emotionaalisia ja akateemisia taitoja muun muassa edistämällä prososiaalista käyttäytymistä ja myönteistä suhtautumista itseen ja muihin sekä vähentämällä emotionaalisen stressin määrää. Vertaistukijärjestelmät vähentävät kiusaamisen uhreille aiheutuvia haittavaikutuksia ja laskevat uhrien kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta tekemällä siitä hyväksyttävämpää. Hanke noudattaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan nuoret, henkilöstö, vanhemmat ja laajempi yhteisö. Hankkeessa irtaudutaan siis kaksiulotteisesta näkemyksestä, jossa kiusaamisen osapuolina ovat vain uhri ja kiusaaja, ja tarkastellaan sen sijaan koulun tai harrastusympäristön sosiaalista ja ryhmädynamiikkaa, mitä kautta voidaan vaikuttaa useisiin kiusaamista ruokkiviin tekijöihin. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa maassa on koulutettu joukko lähettiläitä, jotka voivat antaa tietoa ja ohjausta ohjelman toteuttamisesta kiinnostuneille kouluille ja organisaatioille.

”Nordic Projects to Combat School Dropout” raportissa käsitellään koulunkäynnin keskeyttämisen torjumista koskevia pohjoismaisia hankkeita. Raportin tavoitteena on parantaa ja saada aikaan uusia nuoriin liittyviä aloitteita ja luoda rikastavia yhteyksiä toimijoiden ja organisaatioiden välille Pohjoismaissa.
Keskiasteen koulutuksen keskeyttämistä koskeviin Pohjoismaiden verkkoresurssien laatimiseen liittyvä ”Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education” hanke on Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama. Pohjoismaiden hyvinvointikeskus toteutti hankkeen vuosina 2012–2015. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen hyviä esimerkkejä aloitteista, joilla pyrittiin lisäämään keskiasteen koulutuksen loppuun käyvien nuorten osuutta Pohjoismaissa.
Pohjoismaisessa verkkoportaalissa esiteltiin laaja valikoima Pohjoismaissa toteutettuja onnistuneita hankkeita. Aloitteista oli toteutettu ulkoinen arviointi, ja niiden tulokset vaikuttivat myönteisiltä. Osa toimista valittiin juuri niiden innovatiivisen luonteen vuoksi tai koska ne olivat arvokkaita inspiraation lähteitä.
Pohjoismaiden välillä on hallinnollisia eroja ja kulttuurieroja. Koulunkäynnin keskeyttämiselle alttiiden nuorten tilanne on maissa kuitenkin hyvin samankaltainen. Toisinaan kuntien ja koulujen väliset erot ovat suurempia kuin maiden väliset erot. Ottamalla oppia Pohjoismaissa toteutetuista onnistuneista aloitteista voidaan löytää innoitusta ja välineitä, joilla voidaan auttaa paremmin kaikkia nuoria käymään keskiasteen koulutus loppuun.
Tässä julkaisussa kuvaillaan kymmentä hanketta, jotka esiteltiin hyviä käytäntöjä koskevassa pohjoismaisessa verkkoportaalissa. Osa hankkeista on jo saatettu päätökseen, kun taas osa jatkuu edelleen. Osa toimista on sisällytetty tavanomaiseen työhön.