4.3. Tilaa vanhemmille ja osallistuminen opetustoimintaan
Tehokas tapa luoda myönteinen perheen ja koulun välinen kumppanuus ja osallistaa vanhempia on tarjota vanhemmille lämminhenkisiä ja turvallisia tilaisuuksia olla läsnä koulussa, jakaa asiantuntemustaan, kasvattaa luottamustaan ja johtajankykyjään, rakentaa sosiaalisia verkostoja ja oppia. Vanhemmille ja perheille voitaisiin varata erityisiä aikoja ja tiloja koulussa. Tämä voisi sisältää esimerkiksi vanhempien huoneen, jossa voitaisiin järjestää epävirallista toimintaa vanhempien pyynnöstä ja/tai muiden ammattilaisten (esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden) tai koulun henkilökunnan avulla. Huonetta voitaisiin käyttää kouluaikana keskusteluihin koulua ja kasvatusta koskevista aiheista, tapaamisiin ulkopuolisten asiantuntijoiden ja ammattilaisten kanssa, työpajoihin ja muuhun epäviralliseen toimintaan.
Koulut voisivat myös järjestää ˮvanhempainpäiviäˮ ja kutsua vanhempia vierailemaan koulussa ja oppimaan lisää koulun opetussuunnitelmasta, toiminnasta, arvoista ja tehtävästä.
Vanhemmat toimivat myös arvokkaina voimavaroina kouluille, ja heitä voidaan kutsua jakamaan taitojaan ja asiantuntemustaan. Perheenjäseniä voitaisiin kutsua osallistumaan vapaaehtoisesti luokan opetustoimintaan (esimerkiksi lukemaan luokalle, toimimaan opettajan tukena) tai muuhun koulun sisäiseen toimintaan (sekä opetussuunnitelmaan kuuluvaan että sen ulkopuoliseen, kuten läksykerhoihin ja iltapäiväohjelmaan). Vanhempien, myös eri kulttuureista tulevien tai erilaisen koulutustaustan omaavien, osallistuminen opetustoimintaan mahdollistaa vuorovaikutuksen määrän ja monipuolisuuden lisäämisen, mikä vuorostaan nopeuttaa oppimisprosessia. He voivat auttaa oppijoita hylkäämään kulttuuriset stereotypiat ja luoda lisää motivaatiota. Vanhemmat ja perheenjäsenet voisivat myös osallistua ammatinvalinnanohjaukseen liittyvään toimintaan esimerkiksi puhumalla ammatistaan ja työkokemuksestaan.
Tarvittaessa muut palveluntarjoajat, kansalaisjärjestöt ja ammattilaiset, kuten kulttuurien välittäjät, voivat auttaa myönteisten suhteiden luomisessa erityisesti syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluviin vanhempiin.
Koulun tilojen avaaminen kouluajan ulkopuolella vanhemmille tarkoitetuille ohjelmille ja kursseille (esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille vanhemmille, jotka eivät puhu opetuskieltä riittävästi, tarkoitetuille kielikursseille) voi auttaa lisäämään vanhempien osallistumista ja poistaa esteitä koulujen ja perheiden väliltä. Vanhemmille, joilla on erittäin kielteisiä aiempia kokemuksia koulusta, voitaisiin kuitenkin luoda mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen muissa tiloissa, kuten yhteisökeskuksissa, yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tällaiset yhteisökeskukset voivat myös toimia perhetuen keskitettyinä asioimispisteinä, joissa monialaiset tiimit tarjoavat monenlaisia palveluja, terveyteen liittyvä ja emotionaalinen tuki mukaan luettuna.
Lisätietoja:
EU:n hanke INCLUD-ED, Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education, verkkosivusto.
Downes, P.:Community-Based Lifelong Learning Centres: Developing a European strategy Informed by International Evidence and Research, NESET:n tutkimusraportti, 2011.
Näytä lisää