4.2. Vanhempien osallistuminen koulun hallintoon

To improve the school climate, a group of schools from the Learning Communities project decided to create the Brave’s Club. It is based on a “dialogical model of conflict prevention”. Since the Club started in 2014, it has made progress in eradicating school violence in both primary and secondary schools. This strategy is making it easier to bring together effective evidence-informed practices on preventing violence in classrooms in general, and more specifically, gender violence.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

The Joaquim Ruyra Elementary School is located in a disadvantaged suburban district of Barcelona. In the 2016-2017 school year, 92% students were immigrants representing 28 different nationalities (including Pakistan, Morocco, Georgia, Colombia, the Dominican Republic, Ecuador, Peru, the Philippines, China, Bangladesh, Senegal, and the USA) or from minority background (Romani). The school has a 40% mobility rate.  

National and international press have referred to the school as the miracle school as it had achieved academic outcomes above the average in the Catalan standardised tests, outperforming elite schools in the Catalonia region.

All classes in the school feature group work 40% to 60% of the time. The groups mix students of different abilities, genders and nationalities.  The small groups are designed to ensure that no one is left out, and students are encouraged to participate actively.  Each group is facilitated by an adult (e.g. a classroom assistants, a parent).  Psychologists and special education teachers may also work in the classrooms, and they support volunteer parents, teachers and the students.  The extra support and student interaction are considered as essential for supporting and reinforcing children’s learning. 

Koulun loppuunsuorittamisohjelma Irlannissa tarjoaa heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä erilaisia paikallisia toimia, joilla tuetaan nuorten pysymistä koulutuksen piirissä. Ohjelma auttaa paikallisyhteisöjä kehittämään räätälöityjä strategioita, joilla maksimoidaan niiden nuorten osallistuminen koulutusprosessiin, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin. Toimet kohdistetaan yksittäisiin kouluikäisiin nuoriin, sekä koulussa että sen ulkopuolella, ja ohjelmassa järjestetään tukea koulutukseen pääsyyn, osallistumiseen ja tuloksiin liittyvän eriarvoisuuden poistamisessa. Koulun loppuunsuorittamisohjelma on keskeinen osa tasavertaisten mahdollisuuksien antamista koulussa (DEIS) koskevaa suunnitelmaa, joka on koulutuksellista osallisuutta edistävä politiikan väline.

To improve student success and prevent early school leaving, the Malmaskolan established a Student Health Team, comprised of a school nurse, a special education teacher, the principal, the school counselor, the leisure-time pedagogues, the study and career counselor, a social worker, the school physician and a school psychologist. Since 2005, this Health Team has been the core for the development of teaching at the school, and is a hub for both teaching and school development. They have open meetings thrice weekly where teachers can discuss issues, and where a wide range of potential measures to support students is identified.

Manchester Communication Academy (MCA) works to improve outcomes for children, families and the community. This secondary academy opened in 2010 to serve one of the most disadvantaged inner-city neighbourhoods in England. From the outset, the academy’s sponsor, a large employer in the city, wanted the school to help to contribute to a vibrant and sustainable neighbourhood, and committed to addressing the many inter-related economic, social and physical challenges which characterise the neighbourhood. This mission has directly shaped the academy programme, which places equal importance on ‘teaching and learning’ and ‘social investment’. The school’s social investment department is a highly distinctive feature of its overall strategy for addressing the impacts of disadvantage on young people’s education and wider life chances.

The aim of the report Nordic Projects to Combat School Dropout is to improve and inspire new initiatives for young people, and to create enriching contacts between actors and organisations in the Nordic region.
The Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education was a project commissioned by the Nordic Council of Ministers and run by the Nordic Welfare Centre between 2012 and 2015. The aim of the project was to compile good examples of initiatives aimed at increasing the proportion of young people in the Nordic region who complete upper secondary education.

Oppimis- ja harrastusympäristöissä tapahtuvan kiusaamisen vastainen eurooppalainen verkosto (European Network Against Bullying in Learning and Leisure Environments, ENABLE) pyrkii tukemaan 11–14-vuotiaiden sosioemotionaalisten oppimistaitojen kehittymistä sekä edistää vertaistukea kiusaamisen torjumiseksi ja vähentämiseksi. Sosioemotionaalisia oppimistaitoja tukevat ohjelmat kehittävät oppilaiden sosiaalisia, emotionaalisia ja akateemisia taitoja muun muassa edistämällä prososiaalista käyttäytymistä ja myönteistä suhtautumista itseen ja muihin sekä vähentämällä emotionaalisen stressin määrää. Vertaistukijärjestelmät vähentävät kiusaamisen uhreille aiheutuvia haittavaikutuksia ja laskevat uhrien kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta tekemällä siitä hyväksyttävämpää. Hanke noudattaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan nuoret, henkilöstö, vanhemmat ja laajempi yhteisö. Hankkeessa irtaudutaan siis kaksiulotteisesta näkemyksestä, jossa kiusaamisen osapuolina ovat vain uhri ja kiusaaja, ja tarkastellaan sen sijaan koulun tai harrastusympäristön sosiaalista ja ryhmädynamiikkaa, mitä kautta voidaan vaikuttaa useisiin kiusaamista ruokkiviin tekijöihin. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa maassa on koulutettu joukko lähettiläitä, jotka voivat antaa tietoa ja ohjausta ohjelman toteuttamisesta kiinnostuneille kouluille ja organisaatioille.

POTHOLES-aloite on erinomainen esimerkki irlantilaisista kouluista, jotka pyrkivät tavoittamaan syrjäytyneet perheet perinteisten, muodollisten osallistumismenetelmien ulkopuolella. POTHOLES-aloite käynnistettiin tammikuussa 2011 tarkoituksena auttaa erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevia vanhempia tapaamaan muita vanhempia omasta koulustaan ja vastaavista kouluista ja jakamaan kokemuksia. Keskeinen tavoite on sitouttaa vanhempia, jotka saattavat tuntea olevansa syrjässä koulusta tai eivät tunne koulujärjestelmää, ottaa heidät tiiviimmin mukaan koulun toimintaan ja päätöksiin sekä tutustuttaa heidät erilaisiin oppimismahdollisuuksiin.