4.2. Vanhempien osallistuminen koulun hallintoon

Koulun opettamis- ja oppimismenetelmä perustuu siihen, että kaikki oppilaat saavuttavat koulutuksessa hyvän tason ja tuloksia. Koulu laati innostavan opetussuunnitelman, jonka tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään läpikäymiään oppimisprosesseja (metakognitio) – ja parantamaan itseluottamusta. Tärkeä osa tätä prosessia on erityisopetuksen tarjoaminen tietyissä oppiaineissa (luonnontieteet, musiikki, taide, liikunta) sekä matematiikan opettamisen kehittäminen koko koulun ajan (6. luokkalaisille). Lisäksi filosofian opettaminen kaikille oppilaille on tärkeää oppilaiden ajattelutaitojen, sinnikkyyden ja itseluottamuksen kehittämisen kannalta. Opetussuunnitelmainnovaatio toteutetaan koulun aloitteesta. Koulu toimii yhteistyössä Whitmore Parkin alakoulun liittotason kumppaneiden kanssa. Koko henkilöstöä, hallintoa, oppilaita ja vanhempia kuullaan säännöllisesti, ja he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Lisäksi koulu on sitoutunut vahvasti muiden yhteisökumppanien kanssa kehittämään laajempaa oppimistoimintaa.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

The Joaquim Ruyra Elementary School is located in a disadvantaged suburban district of Barcelona. In the 2016-2017 school year, 92% students were immigrants representing 28 different nationalities (including Pakistan, Morocco, Georgia, Colombia, the Dominican Republic, Ecuador, Peru, the Philippines, China, Bangladesh, Senegal, and the USA) or from minority background (Romani). The school has a 40% mobility rate.  

National and international press have referred to the school as the miracle school as it had achieved academic outcomes above the average in the Catalan standardised tests, outperforming elite schools in the Catalonia region.

All classes in the school feature group work 40% to 60% of the time. The groups mix students of different abilities, genders and nationalities.  The small groups are designed to ensure that no one is left out, and students are encouraged to participate actively.  Each group is facilitated by an adult (e.g. a classroom assistants, a parent).  Psychologists and special education teachers may also work in the classrooms, and they support volunteer parents, teachers and the students.  The extra support and student interaction are considered as essential for supporting and reinforcing children’s learning. 

Koulun loppuunsuorittamisohjelma Irlannissa tarjoaa heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä erilaisia paikallisia toimia, joilla tuetaan nuorten pysymistä koulutuksen piirissä. Ohjelma auttaa paikallisyhteisöjä kehittämään räätälöityjä strategioita, joilla maksimoidaan niiden nuorten osallistuminen koulutusprosessiin, jotka ovat vaarassa keskeyttää koulunkäynnin. Toimet kohdistetaan yksittäisiin kouluikäisiin nuoriin, sekä koulussa että sen ulkopuolella, ja ohjelmassa järjestetään tukea koulutukseen pääsyyn, osallistumiseen ja tuloksiin liittyvän eriarvoisuuden poistamisessa. Koulun loppuunsuorittamisohjelma on keskeinen osa tasavertaisten mahdollisuuksien antamista koulussa (DEIS) koskevaa suunnitelmaa, joka on koulutuksellista osallisuutta edistävä politiikan väline.

To improve student success and prevent early school leaving, the Malmaskolan established a Student Health Team, comprised of a school nurse, a special education teacher, the principal, the school counselor, the leisure-time pedagogues, the study and career counselor, a social worker, the school physician and a school psychologist. Since 2005, this Health Team has been the core for the development of teaching at the school, and is a hub for both teaching and school development. They have open meetings thrice weekly where teachers can discuss issues, and where a wide range of potential measures to support students is identified.

Manchester Communication Academy (MCA) works to improve outcomes for children, families and the community. This secondary academy opened in 2010 to serve one of the most disadvantaged inner-city neighbourhoods in England. From the outset, the academy’s sponsor, a large employer in the city, wanted the school to help to contribute to a vibrant and sustainable neighbourhood, and committed to addressing the many inter-related economic, social and physical challenges which characterise the neighbourhood. This mission has directly shaped the academy programme, which places equal importance on ‘teaching and learning’ and ‘social investment’. The school’s social investment department is a highly distinctive feature of its overall strategy for addressing the impacts of disadvantage on young people’s education and wider life chances.

Oppimis- ja harrastusympäristöissä tapahtuvan kiusaamisen vastainen eurooppalainen verkosto (European Network Against Bullying in Learning and Leisure Environments, ENABLE) pyrkii tukemaan 11–14-vuotiaiden sosioemotionaalisten oppimistaitojen kehittymistä sekä edistää vertaistukea kiusaamisen torjumiseksi ja vähentämiseksi. Sosioemotionaalisia oppimistaitoja tukevat ohjelmat kehittävät oppilaiden sosiaalisia, emotionaalisia ja akateemisia taitoja muun muassa edistämällä prososiaalista käyttäytymistä ja myönteistä suhtautumista itseen ja muihin sekä vähentämällä emotionaalisen stressin määrää. Vertaistukijärjestelmät vähentävät kiusaamisen uhreille aiheutuvia haittavaikutuksia ja laskevat uhrien kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta tekemällä siitä hyväksyttävämpää. Hanke noudattaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan nuoret, henkilöstö, vanhemmat ja laajempi yhteisö. Hankkeessa irtaudutaan siis kaksiulotteisesta näkemyksestä, jossa kiusaamisen osapuolina ovat vain uhri ja kiusaaja, ja tarkastellaan sen sijaan koulun tai harrastusympäristön sosiaalista ja ryhmädynamiikkaa, mitä kautta voidaan vaikuttaa useisiin kiusaamista ruokkiviin tekijöihin. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa maassa on koulutettu joukko lähettiläitä, jotka voivat antaa tietoa ja ohjausta ohjelman toteuttamisesta kiinnostuneille kouluille ja organisaatioille.

”Nordic Projects to Combat School Dropout” raportissa käsitellään koulunkäynnin keskeyttämisen torjumista koskevia pohjoismaisia hankkeita. Raportin tavoitteena on parantaa ja saada aikaan uusia nuoriin liittyviä aloitteita ja luoda rikastavia yhteyksiä toimijoiden ja organisaatioiden välille Pohjoismaissa.
Keskiasteen koulutuksen keskeyttämistä koskeviin Pohjoismaiden verkkoresurssien laatimiseen liittyvä ”Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education” hanke on Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama. Pohjoismaiden hyvinvointikeskus toteutti hankkeen vuosina 2012–2015. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen hyviä esimerkkejä aloitteista, joilla pyrittiin lisäämään keskiasteen koulutuksen loppuun käyvien nuorten osuutta Pohjoismaissa.
Pohjoismaisessa verkkoportaalissa esiteltiin laaja valikoima Pohjoismaissa toteutettuja onnistuneita hankkeita. Aloitteista oli toteutettu ulkoinen arviointi, ja niiden tulokset vaikuttivat myönteisiltä. Osa toimista valittiin juuri niiden innovatiivisen luonteen vuoksi tai koska ne olivat arvokkaita inspiraation lähteitä.
Pohjoismaiden välillä on hallinnollisia eroja ja kulttuurieroja. Koulunkäynnin keskeyttämiselle alttiiden nuorten tilanne on maissa kuitenkin hyvin samankaltainen. Toisinaan kuntien ja koulujen väliset erot ovat suurempia kuin maiden väliset erot. Ottamalla oppia Pohjoismaissa toteutetuista onnistuneista aloitteista voidaan löytää innoitusta ja välineitä, joilla voidaan auttaa paremmin kaikkia nuoria käymään keskiasteen koulutus loppuun.
Tässä julkaisussa kuvaillaan kymmentä hanketta, jotka esiteltiin hyviä käytäntöjä koskevassa pohjoismaisessa verkkoportaalissa. Osa hankkeista on jo saatettu päätökseen, kun taas osa jatkuu edelleen. Osa toimista on sisällytetty tavanomaiseen työhön.

POTHOLES-aloite on erinomainen esimerkki irlantilaisista kouluista, jotka pyrkivät tavoittamaan syrjäytyneet perheet perinteisten, muodollisten osallistumismenetelmien ulkopuolella. POTHOLES-aloite käynnistettiin tammikuussa 2011 tarkoituksena auttaa erilaisista taustoista ja kulttuureista tulevia vanhempia tapaamaan muita vanhempia omasta koulustaan ja vastaavista kouluista ja jakamaan kokemuksia. Keskeinen tavoite on sitouttaa vanhempia, jotka saattavat tuntea olevansa syrjässä koulusta tai eivät tunne koulujärjestelmää, ottaa heidät tiiviimmin mukaan koulun toimintaan ja päätöksiin sekä tutustuttaa heidät erilaisiin oppimismahdollisuuksiin.