4.1. Viestintä ja tiedottaminen
Tutkimusten mukaan vanhempien osallistumisen hyödyt riippuvat suurelta osin osallistumisen laadusta. Kouluilla on tärkeä tehtävä kehitettäessä viestintää ja tiedonkulkua vanhempien kanssa ja pidettäessä sitä yllä. Useimmissa Euroopan maissa on voimassa säädöksiä, joilla taataan vanhemmille oikeus saada tietoa lastensa koulunkäynnistä. Tämä ei ehkä kuitenkaan ole kovin tehokasta niiden vanhempien ja perheiden kohdalla, joilla on suurin etäisyys koulukulttuuriin. Virallisten viestintäjärjestelyjen lisäksi tarvitaan joukko täydentäviä toimenpiteitä erilaisten vanhempien ryhmien saavuttamiseksi, myös niiden, joilla on erilaisia kasvatustyylejä ja kouluun pidettävän etäisyyden tasoja.
Viestinnän ja tiedottamisen on oltava selkeää, ja siinä on otettava huomioon jokaisen perheen erilainen kulttuurinen ja taloudellinen tausta. Viestintäkanavien on oltava monipuolisia ja palveltava erilaisia vanhempien ryhmiä; niiden on mahdollistettava kaksisuuntainen tiedonvaihto ja kokemusten jakaminen. Tähän voi kuulua virallisempia lähestymistapoja, kuten vanhempien kutsuminen tapaamaan opettajia, tai epävirallisempia aloitteita, kuten kouluvuoden alussa järjestettäviä tervetuliaistapahtumia (joissa koulunjohtajat ja opettajat toivottavat vanhemmat ja lapset epävirallisesti tervetulleiksi ja selittävät koulun säännöt). Avointen ovien päivät tai juhlat voivat myös auttaa vahvistamaan viestintää ja molemminpuolista ymmärtämistä. Vanhemmat voivat myös hyötyä tapahtumista, jotka järjestetään opetussuunnitelman, koulun arvojen ja tehtävän sekä ammatinvalinnanohjauksen esittelemiseksi.
TVT-työkalut voivat tukea viestintää vanhempien kanssa (esimerkiksi päiväkirjojen, tekstiviestien, uutiskirjeiden tai interaktiivisten verkkosivujen käyttö), mikäli käytettävä kieli on selkeää ja viestintää täydennetään muilla toimenpiteillä ja työkalujen käyttöä opintotarkoituksiin koskevalla koulutuksella. Vanhempien kutsuminen tarkkailemaan luokan toimintaa tietyksi ajaksi voi myös olla hyödyllistä vanhemmille (jotka saattavat ˮrauhoittuaˮ nähdessään, mitä luokassa tapahtuu, ja saada ideoita siihen, miten lapsia voi tukea kotona), opettajille (jotka voivat hyödyntää näitä tilaisuuksia käynnistääkseen vuoropuhelun vanhempien kanssa) ja oppijoille (jotka ovat usein aktiivisempia luokassa vanhempien ollessa paikalla).
Kohdennettuja toimia saatetaan tarvita yhteyden saamiseksi etäisempiin vanhempiin ja perheisiin, esimerkiksi yksilöityjen kutsujen avulla, riippumatta siitä, menestyykö lapsi koulussa vai ei. Esimerkiksi tiedotustoimet, kulttuurin välittäjät, mentorit ja paikallisten kansalaisjärjestöjen tuki voivat esimerkiksi helpottaa viestintää maahanmuuttajavanhempien tai syrjäytyneiden vanhempien kanssa. Vanhemmat voivat usein toimia arvokkaana voimavarana ja tukea toisiaan.
Tehokkaan ja myönteisen viestinnän aikaansaamiseksi vanhempien ja perheiden kanssa on erittäin tärkeää kehittää opettajien ja koulunjohtajien suhde- ja viestintätaitoja. Tietoisuuden lisäämistä vanhempien osallistumisen merkityksestä ja tarpeesta hankkia suhde- ja viestintäasiantuntemusta pitäisi myös edistää opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa.
Tutkimustuloksia sekä kouluilmapiiriä ja oppilaiden, koulun, vanhempien ja opettajien välisiä suhteita koskevia tietoja pitäisi käyttää koulujen käytäntöjen ja laadun parantamiseen.
Lisätietoja:
Borgovoni, F., Montt, G.: Parental Involvement in Selected PISA Countries and Economies, OECD Working Paper Number 73, OECD, Pariisi, 2012.
OECD: Equity and quality in education: Supporting Disadvantaged Students and Schools, OECD, Pariisi, 2012.
Näytä lisää