3.10. Kohdennettu tuki: Erityisopetuksen tarve ja oppimisvaikeudet
Tutkimuksessa ja EU:n politiikassa korostetaan inklusiivisuutta edellytyksenä, jonka on täytyttävä koulutuksen laadun ja tasavertaisuuden takaamiseksi. Vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen 24 artiklassa todetaan, että inklusiivinen opetus tarjoaa vammaisille oppijoille parhaat mahdollisuudet. Vammaisten oikeuksien tukemiseksi maiden on siirryttävä lääketieteellisistä malleista, joissa vammaisuus määritellään vajavuudeksi, sosiaalisiin malleihin, joissa painotetaan inkluusiomahdollisuuksien tarjoamista.
Shutterstock.com
Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus määrittelee inklusiivisen opetuksen koko järjestelmää koskevaksi lähestymistavaksi, jonka puitteissa yleiseen koulujärjestelmään kuuluvissa kouluissa tarjotaan korkealaatuista opetusta, joka vastaa tehokkaasti koulun paikallisyhteisön kaikkien oppijoiden opintoihin liittyviin ja sosiaalisiin oppimistarpeisiin. Näin ollen inkluusioprosessissa pitäisi keskittyä kehittämään yleiseen koulujärjestelmään kuuluvien koulujen valmiutta tukea oppijoiden erilaisia tarpeita sen sijaan, että jaettaisiin lisäresursseja valikoiduille (ja leimatuille) ryhmille erillisissä ympäristöissä.
Tehokas tuki vammaisille ja oppimisvaikeuksista kärsiville oppijoille on riippuvainen koko koulun kattavasta lähestymistavasta (whole school approach). Tärkeitä osatekijöitä ovat selkeä painopiste kaikkien oppimisessa, erilaisten saavutusten (ei ainoastaan opinnoissa menestymisen) tunnustaminen, tehokas ja jaettu koulun johtaminen, koulujen yhteistyö paikallisyhteisön kanssa ja oppijoiden ja heidän perheidensä osallistuminen heidän omaa oppimistaan koskeviin päätöksiin.
Esimerkkejä onnistuneista opettamistavoista vammaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien oppijoiden kohdalla:
- Enemmän opetusaikaa ja opetuksen tuki – yksilöllinen tai pienryhmäohjaus ja tiimiopetus tai yhteistyöhön perustuva opetus (aineenopettaja työskentelee sellaisen opettajan parina, joka on erityisopetuksen asiantuntija); koulupäivän tai lukukauden pidentäminen ja vuorovaikutteiset ryhmät oppijoille luokassa annettavan tuen tehostamiseksi.
- Joustavien ja heterogeenisten oppijaryhmien hyödyntäminen, jousto tavallisessa luokkahuoneessa vietetyn ajan määrässä; joustava luokkaympäristön organisointi; mielekkään vuorovaikutuksen lisääminen ja monipuolistaminen erityyppisten oppijoiden välillä.
- Jäsenneltyä opetusta käytetään myös ajankäytön parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikki oppijat ymmärtävät, mitä heiltä odotetaan (erityisen tehokasta käytettäessä autismikirjon häiriöstä kärsivien oppijoiden kohdalla).
- Opiskelumenetelmiä koskeva ohjaus ja aktiivisemman oppimisen (esim. yhteistyöhön perustuvan ongelmanratkaisun) tukeminen. Etenkin yhteistyöhön perustuvan oppimisen ja vertaistuen, on todettu hyödyttävän kaikkia oppijoita. TVT:n käyttöä luokkahuoneessa on myös käytetty oppijoiden sitoutumisen lisäämiseksi.
- Vammaisiin oppilaisiin kohdistuvan kaikentyyppisen väkivallan ja/tai syrjinnän ehkäisy yhteisöperustaisella konfliktinehkäisymallilla kouluissa; kaikkien oppijoiden pitäisi päästä helposti käyttämään ennaltaehkäiseviä palveluita, diagnoosikeskuksia ja psykologista neuvontaa.
Lisätietoja:
Ainscow, M.: Special Needs in the Classroom: A Teacher Education Guide, UNESCO Publishing, Pariisi, 2004.
Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus: Organisation of Provision to Support Inclusive Education: Literature Review, Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus, Bryssel, 2013.
Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus ja sen hankkeet.
Flecha, R.: Successful Educational Action for Inclusion and Social Cohesion in Europe, Springer, Dordrecht-Heidelberg-London New York, 2015.
Molina, S. ja Rios, O.: ”Including students with disabilities in Learning Communities”, Psychology, Society, & Education, Vol. 2, No. 1) 2010, s. 1–11.
Näytä lisää