3.9. Pakolaiset, siirtolaiset ja romanit

CHILD-UP-hankkeen tavoitteena on antaa kouluille, sosiaalitoimelle, vastaanottokeskuksille, opetus- ja neuvonta-alan toimijoille sekä päättäjille tietoa dialogisista menetelmistä, joista voi olla apua maahanmuuttajalasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Hankkeessa yhdistetään innovointia hyväksi havaittuihin perinteisiin ja lisätään näin ymmärrystä keinoista edistää osallistavaa oppimista, kotoutumista, laadukasta koulutusta ja suojelua.

E-COURSE-hanke pyrkii parantamaan äskettäin saapuneiden siirtolais- ja pakolaislasten pääsyä ja osallisuutta alakouluopetukseen ja oppimistuloksia alakouluopetuksessa Saksassa, Kreikassa, Italiassa, Ranskassa ja Kyproksella ja edistää heidän kotoutumistaan vastaanottaviin yhteiskuntiin koko Euroopassa.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettu AVIOR-hanke pyrki parantamaan siirtolaislasten perustaitoja lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa ja vähentämään eroja kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksissa. Sen saavuttamiseksi käytettiin kaksikielisiä materiaaleja, parannettiin opettajien ammatillista pätevyyttä ja lisättiin maahanmuuttajavanhempien osallistumista. AVIOR toteutettiin joulukuun 2016 ja elokuun 2019 välisenä aikana.

MiCREATE-hankkeen tavoitteena on kannustaa maahanmuuttajalasten monimuotoisten ryhmien osallisuutta käyttämällä maahanmuuttajalasten kotouttamiseen lapsikeskeistä lähestymistapaa koulutuksen ja politiikan tasolla. Tutkimushanke kumpuaa nykyisten kotouttamispolitiikkojen uudelleenarvioinnin tarpeesta, ja sen tarkoituksena on tutkia kattavasti maahamuuttajalasten kotouttamisen nykyisiä prosesseja toimijuuden, osallistumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Raportissa ”Multi-Interdisciplinary teams for early school leaving prevention” pyritään tarkastelemaan näyttöä monialaisten ja tieteidenvälisten työryhmien mahdollisuudesta ennaltaehkäistä merkittävällä tavalla koulunkäynnin keskeyttämistä. Tällaisia monialaisia ja tieteidenvälisiä työryhmiä koskevaa strategiaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota työryhmien tehokkuuden mahdollistaviin ja sitä tukeviin edellytyksiin sen sijaan, että deterministisesti vain oletettaisiin niiden olevan automaattisesti tehokkaita. Raportissa korostetaan tarvetta tarjota työryhmille vahvaa strategista ohjausta keskeisissä kysymyksissä, joita työryhmien on käsiteltävä; tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi mielenterveydellinen tuki, vaihtoehdot määräaikaiselle koulusta erottamiselle, yhteyden luominen syrjäytyneisiin perheisiin, opettajien konfliktinratkaisutaidot ja monimuotoisuusopetuksen taidot, kiusaamisen ehkäisytaidot, myönteisen kouluilmapiirin luominen, vanhempien kasvatustaitojen edistäminen ja lasten kielelliseen kehitykseen panostaminen.

Euroopan neuvoston laatima ”Opas romanitaustaisille koulusovittelijoille/-avustajille” on tarkoitettu lähinnä kaikenlaisissa tehtävissä toimiville romaniyhteisöstä tuleville työntekijöille, jotka pyrkivät parantamaan romanilasten koulunkäyntiolosuhteita. Sen on tarkoitus tarjota henkilökunnalle kattavia työkaluja ja käytännön ohjeita, joita voidaan mukauttaa erilaisiin tilanteisiin. Oppaassa käsitellään koulusovittelijoiden ja -avustajien profiileja ja heidän rooliaan, joka liittyy koulun ja romaniyhteisön tai -yhteisöjen välisten suhteiden sekä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan ja romanilasten vanhempien välisten suhteiden helpottamiseen. Oppaan sisältö on suunniteltu siten, että se auttaa parantamaan romanitaustaisten koulusovittelijoiden ja -avustajien työtä ja vähentämään mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia tarjoamalla jäsenneltyä päivittäistä toimintaa ja korostamalla sovittelun sellaisia näkökohtia, joita usein ei käytetä käytännössä.