3.8. Kohdennettu tuki: Kieli

Perusopetukseen valmistava opetusohjelma on tarkoitettu maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin taidot ja/tai muut kyvyt eivät riitä opiskeluun esi- tai perusopetusryhmässä. Tavoite on tukea oppilaiden tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan ja antaa heille tarvittavat taidot, joiden avulla he voivat osallistua perusopetukseen. Tarvittaessa ohjelma sisältää mahdollisuuksia opiskella muita aineita, mutta painopiste on suomen ja ruotsin taitojen oppimisessa. Tässä opetuksessa otetaan huomioon, että oppilaiden ikä, oppimisvalmiudet ja taustat ovat erilaisia.

In the school year 2015/16 the Schulzentrum Ybbs (a school center consisting of three vocational upper secondary schools) introduced a concept called IndY, which involves that 20% of the teaching time is intended for individualized learning. IndY aims at improving students’ expertise, motivation, self-responsibility, self-management, collaborative skills, emotional intelligence and learning methods.

KOALA (KOordnierte ALphabetisierung im Anfangsunterricht – koordinoitu luku- ja kirjoitustaidon opetus alemmalla perusasteella) on innovatiivinen luku- ja kirjoitustaidon sekä monikieliset taidot yhdistävä lähestymistapa, joka on otettu käyttöön alemman perusasteen oppilaitoksissa useissa Saksan osavaltioissa. Nordrhein-Westfalenissa menetelmää vähitellen laajennetaan ja sovitetaan kaupunkien muuttuvien oppijaväestöjen tarpeisiin.

Kölnissä, kuten Saksan kaikissa suurissa kaupungeissa, suuri osa lapsista oppii saksaa toisena kielenä, ja koulujärjestelmän on täytynyt vähitellen sopeutua tähän tilanteeseen. Kaupunginvaltuusto käytti tilaisuutta hyväkseen ja perusti eurooppalaisten alakoulujen yhdistyksen tarjotakseen lapsille mahdollisuuden kehittää äidinkielensä lisäksi kahden muun kielen taitoja. Yhdistyksen 13 jäsenkoulussa käytetään yleisimpiä ensin opittuja kieliä opetuskielinä saksan lisäksi ja tarjotaan lisäksi kielenopetusta erillisenä aineena.

Liikkuvuuden lisääntyminen ja muuttoliikkeen muodon muuttuminen vaikuttavat merkittävästi koulutusjärjestelmiin kaikkialla maailmassa. Tarve kouluttaa kaikkien koulutusalan tasojen työntekijät tehokkaaseen työskentelyyn sellaisten lasten kanssa, joille vastaanottavan maan kieli on uusi, on ollut ilmeinen jo jonkin aikaa. Tukea tarvitsevat vastaanottavan maan uusien tulokkaiden lisäksi kaksikieliset oppijat. Kasvaminen ja eläminen perheessä, jossa puhutaan kahta tai useampaa kieltä, muuttaa kielellisiä valmiuksia ja oppimistapaa. Kaksikielisillä oppilailla on siten erityistarpeita, ja he tarvitsevat erityisresursseja opiskeluun. Nämä resurssit luovat perustan heidän kehitykselleen ja oppimiselleen.

Maltalla toteutettavat lukutaidon kehittämiseen keskittyvät oppijoiden tukialoitteet ovat osa lukutaitoa edistävää kansallista National Literacy Strategy for All -strategiaa; strategialla on tuettu käynnissä olevia kansallisia ohjelmia, joihin on osallistunut vuosittain yli 8 000 oppijaa. Koulut voivat suunnitella ja toteuttaa itse omat lukutaidon tukihankkeensa tukea mahdollisesti tarvitseville oppilailleen. Aloitteet rahoitetaan apurahoilla, jotka tulevat pääasiassa paikallisviranomaisilta.

The aim of the report Nordic Projects to Combat School Dropout is to improve and inspire new initiatives for young people, and to create enriching contacts between actors and organisations in the Nordic region.
The Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education was a project commissioned by the Nordic Council of Ministers and run by the Nordic Welfare Centre between 2012 and 2015. The aim of the project was to compile good examples of initiatives aimed at increasing the proportion of young people in the Nordic region who complete upper secondary education.

Kokonaisuus on pakollinen alemman korkeakoulututkinnon toisen ja kolmannen vuoden opettajaksi opiskeleville, jotka ovat Maltan yliopiston alempaa perusastetta koskevissa koulutusohjelmissa. Se liitettiin uuteen opetusalan master-tutkintoon lokakuussa 2016. Opintokokonaisuuden tavoitteena on valmentaa opettajaksi opiskelevia henkilöitä opettamaan erilaisista taustoista tulevia opppilaita tarjoamalla heille teoreettista tietoa ja käytännön kokemusta monimuotoisuudesta. Kokonaisuus muodostuu kahdesta pääosasta: 1. Teoreettinen koulutus: Ensimmäisen lukukauden aikana opettajaksi opiskelevia perehdytetään monimuotoisuuden ja osallisuuden aloihin ja näiden käsittelyä luokissa koskeviin lähestymistapoihin, mukaan lukien yksilöllinen opetussuunnitelma (omaa taustaa koskeva pohdinta, keskustelut ja ryhmätyö); 2. Käytännön koulutus: Toisen lukukauden aikana kuuden viikon opetusharjoittelun yhteydessä heidän on tunnistettava oppilas, jolla on jonkinlaisia oppimisvaikeuksia, ja toteutettava yksilöllinen opetussuunnitelma, jotta kyseinen oppilas saadaan osalliseksi opetuksesta.

The ‘Complex Instruction Programme’ (CIP) provides equal chances for children from different social backgrounds. The method seeks to change children roles and responsibilities in active learning. CIP is based on four principles: (1) education involves a varied level of non-routine, open-end tasks to mobilise students of different abilities; (2) responsibility is shared, learners are responsible for their personal work while the group is responsible for individual achievements; (3) work is evaluated against set norms and roles; (4) hierarchy within the group - the status of the students is mobile. In addition, the school uses other innovative practices, such as a reading programme for the elementary grades where students regularly read aloud to each other in pairs, and then exchange their thoughts, and the ‘learning between generations’ programme where children draw their family trees and label each member with a special skill they have.