Ammatinvalinnanohjaus ja ‑tuki pitäisi sisällyttää opetussuunnitelmiin koulutuksen varhaisimmista vaiheista alkaen. Tutkimukset osoittavat, että oppilaat, joilla on urasuunnitelma, pysyvät todennäköisemmin koulussa ja sitoutuvat enemmän koulutukseen. Se voidaan laatia erikseen tai sisällyttää opetussuunnitelmaan esimerkiksi useiden eri aiheiden yhteydessä. Tehokkaissa lähestymistavoissa yhdistetään yleensä monia erilaisia opetussuunnitelmaan kuuluvia ja sen ulkopuolisia toimia. Näihin voi kuulua työharjoitteluohjelmia, ˮvarjostusprojektejaˮ, urapelejä tai kokeilukursseja, joilla voidaan tukea sekä yleistä että vaihtoehtoista koulutusta (kuten työssä tapahtuvaa ammatillista koulutusta).
Shutterstock.com
Opettajat ovat tärkeässä roolissa, kun on kyse oppijoiden kannustamisesta pyrkimään näiden kiinnostuksenkohteita vastaaville aloille ja hankkimaan sellaisia taitoja, joilla on merkitystä heidän haluamansa uran kannalta. Tehokkaaseen ammatinvalinnanohjaukseen on osallistuttava myös monia muita sidosryhmiä (opinto-ohjaajia, vanhempia ja työnantajia).
Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämistä Euroopassa koskevassa RESL.eu-tutkimushankkeessa vuonna 2016 tehty tutkimus vaihtoehtoisista oppimisväylistä osoitti, että työssä tapahtuvan oppimisen lähestymistavat kompensoivat yleisen koulupohjaisen opetuksen käytännön oppimisien puutetta ja voivat ehkäistä koulunkäynnin keskeyttämistä. Monille oppilaille työssä tapahtuva oppiminen voi olla tarkoituksenmukaisempaa oppimisympäristön käytännönläheisyyden ja usein kypsemmän luonteen vuoksi. Tästä huolimatta nuoria suunnataan usein työssä tapahtuvaan oppimiseen vasta useiden kielteisten koulunkäyntikokemusten ja/tai opiskelusta vieraantumisen jälkeen. Sekä oppijat että tutkimukseen osallistunut opetushenkilöstö arvosteli vahvasti sitä, että työntekijät – edes erikoistuneet ammatinvalinnan ohjaajat – eivät aina tunne hyvin saatavilla olevia työssäoppimisvaihtoehtoja eivätkä tästä syytä ehkä anna oikeita ja oikea-aikaisia tietoja teorian ja käytännön yhdistävistä oppimisvaihtoehdoista oppilaiden koko koulunkäynnin aikana.
Lisätietoja:
European Lifelong Guidance Policy Network (ELGPN): Early School Leaving and Lifelong Guidance, konseptimuistio nro 6, Jyväskylän yliopiston koordinoima asiakirja, Suomi, 2015 (ks. http://www.elgpn.eu/publications/browse-by-language/english/elgpn-concept-note-no.-6-early-school-leaving-and-lifelong-guidance/).
Euroopan komissio: Piloting Youth Guarantee – partnerships on the ground, Case study: Helping at-risk youth to prepare and guide them into positive post-school outcomes, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.
Euroopan komissio / EACEA / Eurydice / Cedefop: Tackling Early Leaving from Education and Training in Europe: Strategies, Policies and Measures, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2014.
Nouwen, W., Clycq, N., Braspenningx, M. ja Timmerman, C.: Cross-case Analyses of School-based Prevention and Intervention Measures, hankeasiakirja 6, RESl.eu-hanke, maahanmuutto- ja kulttuurienvälisen tutkimuksen keskus, Antwerpenin yliopisto, 2016.
Cedefop: Stronger VET for better lives: Cedefop's monitoring report on vocational education and training policies 2010-14, Cedefop Reference Series, No. 98, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.
Elffers, L.:The transition to post-secondary vocational education: Students’ entrance, experiences, and attainment, Ipskamp Drukkers, Enschede, 2011.
Van Praag, L., Nouwen, W., Van Caudenberg, R., Clycq, N. ja Timmerman, C.: Cross-case Analysis of Measures in Alternative Learning Pathways, maahanmuutto- ja kulttuurienvälisen tutkimuksen keskus, Antwerpenin yliopisto, 2016.
