3.2. Oppijoiden osallistuminen koulun elämään
Oppijoiden on tunnettava olevansa vastuussa oppimisestaan, ja heille on annettava tilaisuus ilmaista mielipiteensä. Kun oppijat ovat aktiivisia koulun päätöksissä ja toiminnassa, ryhmään kuulumisen tunne vahvistuu, ja se voi auttaa oppijoita kehittämään johtajuutta ja sosiaalisia taitoja. Ennakoivat toimet syrjäytyneiden oppijoiden sitouttamiseksi ja heidän äänensä kuulumisen varmistamiseksi ovat erittäin tärkeitä.
Shutterstock.com
Kaikkien jäsenvaltioiden yleisissä koulutuslaeissa säädetään jollain lailla lasten osallistumisesta. Monissa maissa lasten osallistumista edistetään kouluissa virallisten mekanismien muodossa, kuten kouluneuvostojen tai kohdennettujen ohjelmien avulla. Lainsäädännön ja käytännön välillä on kuitenkin kuilu, eikä oppijoilla aina ole todellista vaikutusvaltaa päätöksiin, jotka koskevat heidän koulukokemuksensa ja oppimisensa keskeisiä seikkoja.
Luokissa pitäisi olla riittävästi aikaa vuoropuheluun sekä keskusteluihin oppilasneuvostojen tai koulun elämään ja oppimiskokemukseen liittyvien kuulemisten yhteydessä.. Oppijoiden esittämät näkökohdat olisi otettava täysimääräisesti huomioon myöhemmissä päätöksissä. Onnistuneita toimintatapoja ovat esimerkiksi seuraavat:
- interaktiivinen ja vuoropuheluun perustuva opetus ja oppiminen (esimerkiksi pienryhmissä), joka lisää oppijoiden tilaisuuksia puhua vaivattomammin oppimiseensa vaikuttavista asioista
- kouluprojektit, joihin osallistuu koko kouluyhteisö (esimerkiksi ”vihreä koulu” ‑projektit) ja jotka antavat oppijoille johtavia rooleja keskeisissä seikoissa
- kyselyt, kyselylomakkeet ja muut kuulemismenetelmät, joissa selvitetään oppijoiden mielipiteitä sekä
- oppijoiden mielekäs osallistuminen koulun päätöksentekoprosesseihin ottamalla oppilaiden edustajia koulun johtokuntaan / kouluneuvostoon ja koulun arviointi- ja parantamisprosesseihin.
Esimerkkejä oppijoiden osallistumisesta koulun elämään
- Ruotsin keskiasteen koulujen opetussuunnitelman mukaan ”...oppilaiden pitäisi pystyä vaikuttamaan koulutukseensa. Heitä pitäisi jatkuvasti kannustaa osallistumaan aktiivisesti koulutuksen kehittämistyöhön, ja heille pitäisi tiedottaa heitä koskevista kysymyksistä. Oppilailla pitäisi aina olla mahdollisuus tehdä aloite kysymyksissä, joita pitäisi käsitellä heidän koulutusta koskevan vaikutusvaltansa puitteissa.” (Ruotsin kouluvirasto, Keskiasteen koulujen opetussuunnitelma, Skolverket, Tukholma, 2013, s. 11).
- Englannissa oppilaat voivat lähettää kommentteja suoraan kansalliselle tarkastuselimelle (OFSTED).
- Portugalissa oppilaat osallistuvat yleiseen kouluneuvostoon, joka vastaa koulun hallintoa koskevien ohjeiden antamisesta ja tekee arvioita koulusta. Jokainen luokka valitsee kaksi edustajaa.
- Ranskassa keskiasteen koulujen oppilaat valitsevat edustajia oppilasneuvostoihin, jotka vuorostaan valitsevat edustajia alueellisiin ja kansallisiin oppilasneuvostoihin.
- Espanjassa oppilaat johtavat prosessia, jolla luodaan yhteisymmärrys koulujen säännöistä. Näin saadaan aikaan yhteisöllinen lähestymistapa kaikenlaisen väkivallan ehkäisemiseen ja torjuntaan kouluissa.
Lisätietoja:
Euroopan komissio: Evaluation of legislation, policy and practice of child participation in the EU, Ecorysin laatima tutkimusyhteenveto, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.
Näytä lisää