3.1. Oppijoiden hyvinvointi

Koulun opettamis- ja oppimisfilosofian kulmakivenä on, että oppilaat ymmärtävät aktiivisesti oppimisprosessit ja osallistuvat niihin. Koulun opetussuunnitelma perustuu edistymisen ja johdonmukaisuuden periaatteisiin.
Yksi tärkeimmistä koulussa toteutettavista innovatiivisista käytännöistä on ”silta”. Se koostuu opetussuunnitelmainnovaatiosta, jonka käyttöönoton tavoitteena oli luoda kannustava ja innostava oppimisympäristö 11-vuotiaana ylemmän perusasteen koulutuksen aloittaville oppilaille. Oppiminen on hankepohjaista. Opetuksesta vastaavat eri opetussuunnitelman aloilta tulevien opettajien tiimit. Tämän ansiosta oppilaiden kanssa toimii vähän opettajia ja he voivat laatia selkeästi määritetyt ja yhtenäiset oppimisperiaatteet. Sillan viisi perusperiaatetta ovat saavutus, yhteenkuuluvuus, palkitseminen, kuri ja rikastaminen. Oppilaille annetaan mahdollisuus toimia itsenäisinä oppijoina koulussa ollessaan ja sen jälkeen. Palkitsemisjärjestelmän avulla oppilaat voivat kerätä pisteitä vuoden lopussa myönnettäviä palkintoja varten.

Koulun opettamis- ja oppimismenetelmä perustuu siihen, että kaikki oppilaat saavuttavat koulutuksessa hyvän tason ja tuloksia. Koulu laati innostavan opetussuunnitelman, jonka tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään läpikäymiään oppimisprosesseja (metakognitio) – ja parantamaan itseluottamusta. Tärkeä osa tätä prosessia on erityisopetuksen tarjoaminen tietyissä oppiaineissa (luonnontieteet, musiikki, taide, liikunta) sekä matematiikan opettamisen kehittäminen koko koulun ajan (6. luokkalaisille). Lisäksi filosofian opettaminen kaikille oppilaille on tärkeää oppilaiden ajattelutaitojen, sinnikkyyden ja itseluottamuksen kehittämisen kannalta. Opetussuunnitelmainnovaatio toteutetaan koulun aloitteesta. Koulu toimii yhteistyössä Whitmore Parkin alakoulun liittotason kumppaneiden kanssa. Koko henkilöstöä, hallintoa, oppilaita ja vanhempia kuullaan säännöllisesti, ja he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Lisäksi koulu on sitoutunut vahvasti muiden yhteisökumppanien kanssa kehittämään laajempaa oppimistoimintaa.

Kyse on pedagogisesta lähestymistavasta, joka keskittyy filosofiseen tutkimukseen. Sen kehitti alun perin professori Matthew Lipman Yhdysvalloissa vuonna 1970. Ohjelman tavoitteena on luoda luokan ”tutkimusyhteisö” ja edistää sitä, että lapset pystyvät ja ovat halukkaampia esittämään kysymyksiä, päättelemään, muotoilemaan väitteitä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa.

Filosofisen tutkimuksen ja ajattelun edistämistä opetusalalla käsittelevän yhdistyksen (SAPERE) suosittelemat materiaalit sisältävät tarinoita, runoja, kirjoituksia, lyhytelokuvia, kuvia, artefakteja ja kuvakirjoja. Opettajien ja oppilaiden palaute osoitti, että P4C vaikutti myönteisesti laajempiin tuloksiin, kuten oppilaiden puhumiseen tarvittavaan varmuuteen, kärsivällisyyteen muita kuunneltaessa ja itsetuntoon.

ICAM (Including Children Affected by Migration) on Erasmus+ -ohjelma, jonka tarkoituksena on varmistaa kouluun pääsy siirtolaisuuden kokeneille lapsille. Ohjelma auttaa kouluja luomaan heille turvallisen ympäristön, jotta lapset voivat hyödyntää koulutusmahdollisuuksia täysimääräisesti.

SSaMs-hanke pyrki parantamaan poikien ja nuorten miesten opintomenestystä ja estämään koulupudokkuutta sukupuolet huomioivan mentoroinnin ja urheilun avulla. Tämän Erasmus+ -ohjelman perustana oli se, että monet urheilijat tarjoavat jo ennestään pojille terveyteen ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvää mentorointia, mutta heiltä puuttuu koulutus sen tehokkaaseen toteuttamiseen.

Manchester Communication Academy (MCA) works to improve outcomes for children, families and the community. This secondary academy opened in 2010 to serve one of the most disadvantaged inner-city neighbourhoods in England. From the outset, the academy’s sponsor, a large employer in the city, wanted the school to help to contribute to a vibrant and sustainable neighbourhood, and committed to addressing the many inter-related economic, social and physical challenges which characterise the neighbourhood. This mission has directly shaped the academy programme, which places equal importance on ‘teaching and learning’ and ‘social investment’. The school’s social investment department is a highly distinctive feature of its overall strategy for addressing the impacts of disadvantage on young people’s education and wider life chances.

MiCREATE-hankkeen tavoitteena on kannustaa maahanmuuttajalasten monimuotoisten ryhmien osallisuutta käyttämällä maahanmuuttajalasten kotouttamiseen lapsikeskeistä lähestymistapaa koulutuksen ja politiikan tasolla. Tutkimushanke kumpuaa nykyisten kotouttamispolitiikkojen uudelleenarvioinnin tarpeesta, ja sen tarkoituksena on tutkia kattavasti maahamuuttajalasten kotouttamisen nykyisiä prosesseja toimijuuden, osallistumisen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Raportissa ”Multi-Interdisciplinary teams for early school leaving prevention” pyritään tarkastelemaan näyttöä monialaisten ja tieteidenvälisten työryhmien mahdollisuudesta ennaltaehkäistä merkittävällä tavalla koulunkäynnin keskeyttämistä. Tällaisia monialaisia ja tieteidenvälisiä työryhmiä koskevaa strategiaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota työryhmien tehokkuuden mahdollistaviin ja sitä tukeviin edellytyksiin sen sijaan, että deterministisesti vain oletettaisiin niiden olevan automaattisesti tehokkaita. Raportissa korostetaan tarvetta tarjota työryhmille vahvaa strategista ohjausta keskeisissä kysymyksissä, joita työryhmien on käsiteltävä; tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi mielenterveydellinen tuki, vaihtoehdot määräaikaiselle koulusta erottamiselle, yhteyden luominen syrjäytyneisiin perheisiin, opettajien konfliktinratkaisutaidot ja monimuotoisuusopetuksen taidot, kiusaamisen ehkäisytaidot, myönteisen kouluilmapiirin luominen, vanhempien kasvatustaitojen edistäminen ja lasten kielelliseen kehitykseen panostaminen.

Oikeuksia kunnioittavat koulut (Rights Respecting Schools, RRS) on Yhdistyneen kuningaskunnan UNICEFin ajama lähestymistapa, jossa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus integroidaan koko koulun kattavana lähestymistapana lapsenoikeuksia koskevaan opetukseen. Lähestymistavan päätavoitteena on luoda osallistava ja turvallinen koulukulttuuri, jossa jokainen kouluyhteisön jäsen voi luottaa siihen, että häntä kunnioitetaan. UNICEFin laatimassa lapsenoikeuksia koskevan opetuksen työkalupakissa (Child Rights Education Toolkit) kerrotaan, miten koulusta voi tulla oikeuksia kunnioittava koulu. Koulut muokkaavat RRS-lähestymistavan omaan tilanteeseensa sopivaksi. Lähestymistapa vaikuttaa kouluympäristön kaikkien osapuolten välisiin suhteisiin ja soveltuu mihin tahansa koulukontekstiin. RRS-työkalupakissa määritettyjen puitteiden on tarkoitus tarjota keskitetty organisaatioperiaate koko koululle ja sitä kautta myös perheille sekä yhteisölle, jonka sisällä koulu toimii. Menettelyssä on kolme kehitysvaihetta. Toinen ja kolmas vaihe (tasot 1 ja 2) ovat samankaltaiset. Tavoitteena on toteuttaa sitoutuneisuuden tunnustusvaiheessa (Recognition of Commitment) laadittu toimintasuunnitelma, jotta voidaan saavuttaa RRS-palkinnon neljä edellytystä: 1. Oikeuksia kunnioittavat arvot ohjaavat johtamista ja hallintoa 2. Koko kouluyhteisö oppii lapsenoikeuksien yleissopimuksesta 3. Koululla on oikeuksia kunnioittava ilmapiiri 4. Lapsia tuetaan kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja oppijoiksi.