2.3. Opettajien peruskoulutus ja ammatillinen jatkokoulutus

Shutterstock.com

On tärkeää, että kaikille opettajaopiskelijoille ja uusille opettajille annetaan osana peruskoulutusta tilaisuuksia vahvistaa tietojaan koulunkäynnin keskeyttämisen ja heikkojen koulutuslähtökohtien luonteesta, syistä ja laajuudesta. On oleellista, että opettajat ymmärtävät keskeisen roolinsa lasten kehityksen ja oppimisen jatkuvuuden tukijoina ja oppimisvaikeuksien tai sitoutumattomuuden varhaisten merkkien tunnistajina. Tässä yhteydessä opettajien on tehtävä tehokasta yhteistyötä muiden opettajien kanssa, muiden ammattilaisten kanssa koulussa ja sen ulkopuolella sekä vanhempien ja perheiden kanssa.

Opettajaopiskelijoille pitäisi tarjota käytännön tilaisuuksia tutustua heikkojen koulutuslähtökohtien ja monikulttuuristen ympäristöjen arkitodellisuuteen esimerkiksi toteuttamalla työelämäjaksoja kouluissa, joissa koulunkäynnin keskeyttäminen tai sosioekonomisesti heikommat lähtökohdat ovat yleisiä, tai haavoittuvassa asemassa oleviin perheisiin kohdistetuissa toimissa. Kaikkien uusien ja äskettäin virkaansa nimitettyjen opettajien olisi osallistuttava järjestelmälliseen ja heidän tarpeitaan vastaavaan perehdytysohjelmaan ja saatava koulutusta muun muassa ammatilliselta yhteisöltä sekä lisätukea pätevältä mentorilta.

Kaikkia opettajia olisi kannustettava verkostoitumaan muiden opettajien, asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa vaihtaakseen tietoja ja hankkiakseen osaamista siitä, miten voidaan parantaa osallistavaa koulutusta ja torjua koulunkäynnin keskeyttämistä. Opettajien peruskoulutus ja ammatillinen jatkokoulutus perustuvat luottamuksellisten suhteiden kulttuuriin kouluissa. Luottamuksellisessa ilmapiirissä opettajat voivat toimia muutosagentteina. Opetusta voidaan kehittää formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin avulla. Koulunkäynnin keskeyttämisen ymmärtämisestä pitäisi tehdä olennainen painopiste opettajien peruskoulutuksen ja ammatillisen jatkokoulutuksen ohjelmissa. Ammatillisen jatkokoulutuksen pitäisi olla tilannekohtaista, ja se pitäisi mukauttaa oppijoiden koulujen erityisiin tarpeisiin ja päämääriin. Lasten osallistumisella olisi oltava riittävän tärkeä sija ammatillisen jatkokoulutuksen ohjelmissa.

Viimeaikaisten tutkimusten mukaan opettajat ilmoittavat useiden alueiden kohdalla, että heillä on kohtuullinen tai suuri tarve ammatilliselle jatkokoulutukselle. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

• riskialttiiden oppijoiden diagnosointia koskeva osaaminen
• koulunkäynnin keskeyttämisen syyt ja seuraukset
• koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisy, siihen puuttuminen ja korjaavat toimenpiteet
• työskentely vanhempien kanssa
• oppiaineiden rajat ylittävien taitojen opettaminen
• opettaminen monikielisissä ja monikulttuurisissa tilanteissa
• oppilaiden opintojen ohjaaminen ja neuvonta
• erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden opettaminen
• uusi teknologia työpaikalla, kuten kouluissa
• yksilöllistettyä opetusta ja oppimista koskevat lähestymistavat
• opetusryhmäpohjaisen yksilöllisen ja yhteistyötutkimuksen suorittaminen.

Esimerkkejä tehokkaimmista tavoista toteuttaa ammatillista jatkokoulutusta ja samalla edistää yhteistyöhön perustuvaa koulukulttuuria:

• ammatillisten yhteisöjen ja opettajaverkostojen muodostaminen
• vertaisoppiminen
• kollegoiden tarkkailu
• (sisäinen) täydennyskoulutus
• mentorointi ja valmennus henkilökunnan ja muiden ammattilaisten kesken
• ajan ja tilan varaaminen opettajien yhteiselle pohdinnalle ja selvitystyölle, joka koskee tapoja ratkaista ajankohtaisia ongelmia, parantaa oppimista, vahvistaa kouluilmapiiriä ja vaihtaa havaintoja, kokemuksia ja mielipiteitä
• verkko- tai lähiopetuskurssit (ulkoiset)
• yhteistyöhön perustuva tutkimus innovatiivisten opetuskäytäntöjen testaamiseksi
• opetuskäytäntöjen tietokanta tehokkaita käytäntöjä koskevan tiedon jakamiseksi
• opettajien säännölliset arvioinnit.

Lisätietoja:

Euroopan komissio: Strengthening teaching in Europe: New evidence from teachers compiled by Eurydice and CRELL, kesäkuu 2015, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.

Syventävää kirjallisuutta:

Bryk, A. S., Schneider, B.: ”Trust in Schools: A Core Resource for School Reform”, Creating Caring Schools, Vol. 60, No. 6, 2003, s. 40–45.

Carneiro, R. Looney, J. Vincent-Lancrin, S.: ”Learning from the Past, Looking to the Future: Issues and agendas in education”, European Journal of Education, Vol. 50, No. 4, 2015, s. 524–535. doi: 10.1111/ejed.12158.

Cordingley, P.: ”The contribution of research to teachers’ professional learning and development”, Research and Teacher Education: the BERA-RSA Inquiry, British Educational Research Association, RSA Action and Research Centre, Yhdistynyt kuningaskunta.

Day, L., Mozuraityte, N., Redgrave, K., McCoshan, A.: Preventing early school leaving in Europe: Lessons learned from second chance education, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2013.

Day, L., Percy-Smith, B., Ruxton, S., McKenna, K. Redgrave, K., Ronicle, J., Young, T.: Evaluation of legislation, policy and practice of child participation in the EU: Research summary, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.

De Witte, K., Nicaise, I., Lavrijsen, J., Van Landeghem, G., Lamote, C., Van Damme, J., ”The Impact of Institutional Context, Education and Labour Market Policies on Early School Leaving: A comparative analysis of EU countries”, European Journal of Education, Vol. 48, No. 3., 2013, s. 331–345. doi/10.1111/ejed.12034/

Euroopan komissio: Koulutuksen seurantakatsaus 2015, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.

Euroopan komissio: Koulujen toimintastrategia: Kokonaisvaltainen lähestymistapa koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseksi, Koulutus 2020, Euroopan komissio, Bryssel, 2015.

Euroopan komissio / EACEA / Eurydice: The Teaching Profession in Europe: Practices, Perceptions and Policies, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.

IBE-UNESCO: Reaching Out to All Learners: a Resource Pack for Supporting Inclusive Education, Training Tools for Curriculum Development, International Bureau of Education. Geneve, 2016.

Isac, M.M., Araújo, L., Dinis da Costa, P., Soto Calvo, E., Albergaria-Almeida, P.: Teaching practices in primary and secondary schools in Europe: Insights from large-scale assessments in education, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.

Nairz-Wirth, E,, Feldmann, K., Diexer, B.: Handlungsempfehlungen für Lehrende, Schulleitung und Eltern zur erfolgreichen Prävention von Schulabsentismus und Schulabbruch: Aufbruch zu einer neuen Schulkultur, Wienin talouden ja liikkeenjohdon alan yliopisto, 2012.

Nairz-Wirth, E. Feldmann, K., Wendebourg, E.: Professionalisierung von Lehrerinnen und Lehrern im Bereich der Prävention und Intervention von Schul- und Ausbildungsabbruch, Wienin talouden ja liikkeenjohdon alan yliopisto, 2012.

Nouwen, W., Clycq, N., Braspenningx, M., ja Timmerman, C.: Cross-case Analyses of School-based Prevention and Intervention Measures, hankeasiakirja 6, RESl.eu-hanke, maahanmuutto- ja kulttuurienvälisen tutkimuksen keskus, Antwerpenin yliopisto, 2016.

OECD: TALIS 2013 Results: An international perspective on teaching and learning, OECD, Pariisi, 2014.

OECD: Supporting Teacher Professionalism: Insights form Talis 2013, OECD, Pariisi, 2016.

Ryan, L., Lörinc, M.: ”Interrogating early school leaving, youth unemployment and NEETS: Understanding local contexts in two English regions”, Educação, Sociedade & Culturas, Vol. 45, 2015, s. 33–54.

Stéger, C.: ”Review and Analysis of the EU Teacher-related Policies and Activities”, European Journal of Education 49 (3), 2014, s. 332–347. DOI: 10.1111/ejed.12089.

Valenčič Zuljan, M., Marentič Požarnik, B.: ”Induction and Early-career Support of Teachers in Europe”, European Journal of Education, Vol. 49, No. 2, 2014, s. 192–205. doi: 10.1111/ejed.1