2.2. Opettajat ja heidän suhteensa oppilaisiin ja vanhempiin

The project partners designed and implemented a new anti-bullying programme in schools in five EU countries. It drew on the experiences of existing programmes and practices originated by the project partners working in different cultural contexts.  It provided further evidence of effective approaches to the reduction of bullying in schools that will inform the development of improved child centred, whole school strategies for adoption at European level.

T-SEDA on kaikkien koulutustasojen opettajille kehitetty laaja multimedia-aineisto, joka tukee luokkadialogin käyttöä.  Sen avulla opettajat voivat tutkia ja kehittää omia opetuskäytänteitään järjestelmällisesti opettajajohtoiseen tutkimukseen perustuen. Paikallisen vertaisfasilitaattorin tarjoama koordinaatio ja panos tukevat skaalattavuutta, kestävyyttä ja paikallista omistajuutta.

Koulun opettamis- ja oppimisfilosofian kulmakivenä on, että oppilaat ymmärtävät aktiivisesti oppimisprosessit ja osallistuvat niihin. Koulun opetussuunnitelma perustuu edistymisen ja johdonmukaisuuden periaatteisiin.
Yksi tärkeimmistä koulussa toteutettavista innovatiivisista käytännöistä on ”silta”. Se koostuu opetussuunnitelmainnovaatiosta, jonka käyttöönoton tavoitteena oli luoda kannustava ja innostava oppimisympäristö 11-vuotiaana ylemmän perusasteen koulutuksen aloittaville oppilaille. Oppiminen on hankepohjaista. Opetuksesta vastaavat eri opetussuunnitelman aloilta tulevien opettajien tiimit. Tämän ansiosta oppilaiden kanssa toimii vähän opettajia ja he voivat laatia selkeästi määritetyt ja yhtenäiset oppimisperiaatteet. Sillan viisi perusperiaatetta ovat saavutus, yhteenkuuluvuus, palkitseminen, kuri ja rikastaminen. Oppilaille annetaan mahdollisuus toimia itsenäisinä oppijoina koulussa ollessaan ja sen jälkeen. Palkitsemisjärjestelmän avulla oppilaat voivat kerätä pisteitä vuoden lopussa myönnettäviä palkintoja varten.

Koulun opettamis- ja oppimismenetelmä perustuu siihen, että kaikki oppilaat saavuttavat koulutuksessa hyvän tason ja tuloksia. Koulu laati innostavan opetussuunnitelman, jonka tavoitteena on auttaa oppilaita ymmärtämään läpikäymiään oppimisprosesseja (metakognitio) – ja parantamaan itseluottamusta. Tärkeä osa tätä prosessia on erityisopetuksen tarjoaminen tietyissä oppiaineissa (luonnontieteet, musiikki, taide, liikunta) sekä matematiikan opettamisen kehittäminen koko koulun ajan (6. luokkalaisille). Lisäksi filosofian opettaminen kaikille oppilaille on tärkeää oppilaiden ajattelutaitojen, sinnikkyyden ja itseluottamuksen kehittämisen kannalta. Opetussuunnitelmainnovaatio toteutetaan koulun aloitteesta. Koulu toimii yhteistyössä Whitmore Parkin alakoulun liittotason kumppaneiden kanssa. Koko henkilöstöä, hallintoa, oppilaita ja vanhempia kuullaan säännöllisesti, ja he voivat osallistua opetussuunnitelman kehittämiseen. Lisäksi koulu on sitoutunut vahvasti muiden yhteisökumppanien kanssa kehittämään laajempaa oppimistoimintaa.

ICAM (Including Children Affected by Migration) on Erasmus+ -ohjelma, jonka tarkoituksena on varmistaa kouluun pääsy siirtolaisuuden kokeneille lapsille. Ohjelma auttaa kouluja luomaan heille turvallisen ympäristön, jotta lapset voivat hyödyntää koulutusmahdollisuuksia täysimääräisesti.

Manchester Communication Academy (MCA) works to improve outcomes for children, families and the community. This secondary academy opened in 2010 to serve one of the most disadvantaged inner-city neighbourhoods in England. From the outset, the academy’s sponsor, a large employer in the city, wanted the school to help to contribute to a vibrant and sustainable neighbourhood, and committed to addressing the many inter-related economic, social and physical challenges which characterise the neighbourhood. This mission has directly shaped the academy programme, which places equal importance on ‘teaching and learning’ and ‘social investment’. The school’s social investment department is a highly distinctive feature of its overall strategy for addressing the impacts of disadvantage on young people’s education and wider life chances.

Oikeuksia kunnioittavat koulut (Rights Respecting Schools, RRS) on Yhdistyneen kuningaskunnan UNICEFin ajama lähestymistapa, jossa YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus integroidaan koko koulun kattavana lähestymistapana lapsenoikeuksia koskevaan opetukseen. Lähestymistavan päätavoitteena on luoda osallistava ja turvallinen koulukulttuuri, jossa jokainen kouluyhteisön jäsen voi luottaa siihen, että häntä kunnioitetaan. UNICEFin laatimassa lapsenoikeuksia koskevan opetuksen työkalupakissa (Child Rights Education Toolkit) kerrotaan, miten koulusta voi tulla oikeuksia kunnioittava koulu. Koulut muokkaavat RRS-lähestymistavan omaan tilanteeseensa sopivaksi. Lähestymistapa vaikuttaa kouluympäristön kaikkien osapuolten välisiin suhteisiin ja soveltuu mihin tahansa koulukontekstiin. RRS-työkalupakissa määritettyjen puitteiden on tarkoitus tarjota keskitetty organisaatioperiaate koko koululle ja sitä kautta myös perheille sekä yhteisölle, jonka sisällä koulu toimii. Menettelyssä on kolme kehitysvaihetta. Toinen ja kolmas vaihe (tasot 1 ja 2) ovat samankaltaiset. Tavoitteena on toteuttaa sitoutuneisuuden tunnustusvaiheessa (Recognition of Commitment) laadittu toimintasuunnitelma, jotta voidaan saavuttaa RRS-palkinnon neljä edellytystä: 1. Oikeuksia kunnioittavat arvot ohjaavat johtamista ja hallintoa 2. Koko kouluyhteisö oppii lapsenoikeuksien yleissopimuksesta 3. Koululla on oikeuksia kunnioittava ilmapiiri 4. Lapsia tuetaan kasvamaan aktiivisiksi kansalaisiksi ja oppijoiksi.

RefugeesWellSchool (RWS) on EU:n Horisontti 2020 -ohjelmasta rahoitettu hanke, johon osallistuu seitsemän kumppania kuudesta Euroopan maasta. Sen yleistavoitteena on lisätä kouluissa näyttöön perustuvia, ennalta ehkäiseviä interventioita, joilla edistetään pakolais- ja maahanmuuttajanuorten henkistä hyvinvointia, sekä tarkastella näiden toteuttamistapoja erilaisissa kouluympäristöissä.