Hae kaikista aineistoista

Unkarissa käynnistettyjen Arany János -ohjelmien tavoitteena on tukea heikommassa asemassa olevia toisen asteen oppilaita, jotta he saisivat opinnoistaan päättötodistuksen ja voisivat mennä yliopistoon tai löytää paikan työmarkkinoilta.

The CroCooS - Prevent dropout! project was developed in the framework of the EC proposal "Implementation of the European strategic objectives in education and training" under the Lifelong Learning Programme to support innovative policy solutions to reduce and prevent early leaving from education and training (ELET). The main aim of the CroCooS project, which was implement between 2014 and 17, was to contribute to the development of an institutional early warning system (EWS) for preventing early leaving from education and training. It also tested its applicability with national pilots focusing on contextual factors affecting the evaluation.
Regional needs addressed included: sensitizing the staff of each school on the need to address the problem of dropout; actively involving teachers in monitoring students and working with them; developing better relationships between students and teachers; strengthening pupils' sense of belonging to the class and the school; developing relationships of trust by being supportive and ensuring a safe school climate.

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

Koulujen johtamista käsittelevä eurooppalainen verkosto (EPNoSL) on kehittänyt välineen toimien tarkastelua, haasteiden tunnistamista ja painopistealueiden tärkeysjärjestykseen asettamista varten, jotta koulujen johtamista yhdenvertaisuuden ja oppimisen aloilla tuetaan ja tehostetaan. Kohderyhminä ovat poliittiset päätöksentekijät, kouluviranomaiset, koulujen eri toimijat, tutkijat ja johtamiskoulutusta tarjoavat laitokset. Koulun johdon työkalupakki on suunniteltu tukemaan analyyseja siitä, millainen vuorovaikutus koulujen eri johtamispolitiikoilla ja ‑ohjelmilla on ja miten ne vaikuttavat koulujen johtajien ja koulujen kokonaiskapasiteettiin vastata tehokkaasti ja jatkuvasti yhdenvertaisuuden ja oppimisen haasteisiin kouluissaan. Työkalupakkiin sisältyy monenlaisia hyödyllisiä materiaaleja, videoita, tapaustutkimuksia ja välineitä koulun johtamisen eri osa-alueilta.

Liikkuvuuden lisääntyminen ja muuttoliikkeen muodon muuttuminen vaikuttavat merkittävästi koulutusjärjestelmiin kaikkialla maailmassa. Tarve kouluttaa kaikkien koulutusalan tasojen työntekijät tehokkaaseen työskentelyyn sellaisten lasten kanssa, joille vastaanottavan maan kieli on uusi, on ollut ilmeinen jo jonkin aikaa. Tukea tarvitsevat vastaanottavan maan uusien tulokkaiden lisäksi kaksikieliset oppijat. Kasvaminen ja eläminen perheessä, jossa puhutaan kahta tai useampaa kieltä, muuttaa kielellisiä valmiuksia ja oppimistapaa. Kaksikielisillä oppilailla on siten erityistarpeita, ja he tarvitsevat erityisresursseja opiskeluun. Nämä resurssit luovat perustan heidän kehitykselleen ja oppimiselleen.

Raportissa ”Multi-Interdisciplinary teams for early school leaving prevention” pyritään tarkastelemaan näyttöä monialaisten ja tieteidenvälisten työryhmien mahdollisuudesta ennaltaehkäistä merkittävällä tavalla koulunkäynnin keskeyttämistä. Tällaisia monialaisia ja tieteidenvälisiä työryhmiä koskevaa strategiaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota työryhmien tehokkuuden mahdollistaviin ja sitä tukeviin edellytyksiin sen sijaan, että deterministisesti vain oletettaisiin niiden olevan automaattisesti tehokkaita. Raportissa korostetaan tarvetta tarjota työryhmille vahvaa strategista ohjausta keskeisissä kysymyksissä, joita työryhmien on käsiteltävä; tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi mielenterveydellinen tuki, vaihtoehdot määräaikaiselle koulusta erottamiselle, yhteyden luominen syrjäytyneisiin perheisiin, opettajien konfliktinratkaisutaidot ja monimuotoisuusopetuksen taidot, kiusaamisen ehkäisytaidot, myönteisen kouluilmapiirin luominen, vanhempien kasvatustaitojen edistäminen ja lasten kielelliseen kehitykseen panostaminen.