Hae kaikista aineistoista

The Danish Production schools were created in the 1980s with the aim of combating youth unemployment. Production Schools offer alternative education opportunities to improve labour market integration. The fundamental aim of this type of school is to create a practical learning environment to support young people to complete and earn qualifications in general and vocational upper secondary education and/or maintain a job. The students are offered the opportunity to develop professional, social and personal skills through counselling, participation in practical work experience and production in different workshops ranging from areas such as metalwork, carpentry and textile work in theatre, media and music-based workshops. The focus is on social, personal and physical skills which are complemented by more formal knowledge and skills. Learning processes are organised through workshops and classroom teaching, but every young person is free to organise an individual course where they may challenge themselves and build their confidence.
The most significant challenge for production schools is to prepare and motivate “non-academic” students for the ordinary school system. The last legislative change in 2006focused the aims of Production Schools so that its most important task has been to build a bridge to vocational education and training through relevant practical and academic qualifications. In 2009, there were over 6,000 students in production schools. The student capacity at each school can vary from 20-25 to over 200. Generally speaking the schools are small, with half of the schools accepting fewer than 50 students. Today there are 78 Production Schools in Denmark.

Opettajien sietokyvyn parantamista Euroopassa koskevan ENTREE-ohjelman (ENhancing Teacher REsilience in Europe) tavoitteena on se, että nuoret eurooppalaiset opettajat voivat parantaa sietokykyään kasvavien vaatimusten edessä nopeasti muuttuvassa kouluympäristössä. Se perustettiin vuonna 2014, ja se tarjoaa erilaisia oppimismahdollisuuksia ja työkaluja opettajille verkossa ja paikan päällä. Ohjelmaa tukee viidestä eurooppalaisesta valtiosta (CZ, DE, IRL, MT, PT) ja Australiasta tulevien kansainvälisten asiantuntijoiden ryhmä. ENTREE-hankkeessa viitataan opettajien sietokykyn ”positiiviseen sopeutumiseen ja jatkuvaan ammatilliseen sitoutumiseen ja kasvuun haastavissa olosuhteissa liittyvänä prosessina, valmiutena tai tuloksena”. Opettajia autetaan hyödyntämään henkilökohtaisia, ammatillisia ja sosiaalisia resursseja, ”pääsemään takaisin jaloilleen” ja menestymään ammatillisesti ja henkilökohtaisesti sekä saamaan tyydytystä työstä, kokemaan myönteisiä itsetuntemuksia, nauttimaan henkilökohtaisesta hyvinvoinnista ja sitoutumaan jatkuvasti ammattiin.

Nuorten mielenterveysongelmat ovat moninkertaistuneet koko maailmassa. UPRIGHT on hanke, jossa opetetaan hyvään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen tarvittavia taitoja. Kouluissa toteutettavassa hankkeessa ovat mukana niin murrosikäiset, heidän perheensä kuin osallistuvien koulujen kaikki työntekijät.

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

Tanskan Århusin yliopiston tutkijat tekivät yhdessä Ramboll Management Consulting ‑yrityksen kanssa laajamittaisen satunnaistetun tutkimuksen (joka oli ensimmäinen laatuaan Tanskassa) opetusministeriön puolesta. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea erilaista järjestelmää siitä, mitä vaikutuksia kahden opettajan käytöllä luokassa oli oppilaiden edistymiseen, hyvinvointiin ja osallistumiseen koulussa. Tuloksista kävi ilmi, että kullakin kolmesta kahden opettajan järjestelmästä oli jotain myönteisiä vaikutuksia, mutta ne olivat erilaisia.

Tanskalainen aloite ”Kaikkia nuoria tarvitaan” (Brug for alle unge) on ollut käynnissä vuodesta 2003 alkaen.  Se on osoitettu nuorille (13– 20-vuotiaat), jotka kuuluvat etnisiin vähemmistöihin, jotka ovat syrjäytyneet ja joiden opinnot ovat vaarassa keskeytyä. Aloitteen päätavoite on lisätä näiden nuorten osallistumismäärää nuorisolle tarkoitettuun koulutukseen ja kannustaa heitä saattamaan koulutusohjelmansa päätökseen.