Hae kaikista aineistoista

Kroatiassa on kehitetty ammatillisten oppilaitosten itsearviointijärjestelmä osana ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusjärjestelyjä. Ammatillisten oppilaitosten itsearviointia valvoo ja arvioi laatukomitea, joka on ammatillisen oppilaitoksen hallintoviranomaisen nimeämä. Tässä tarkoituksessa voidaan käyttää itsearviointityökalun käytön käsikirjaa sekä internettyökalua nimeltä ?e-quality?, jonka avulla voi helposti tutustua itsearviointiraportteihin.

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

Erasmus+ -ohjelmasta rahoitettu AVIOR-hanke pyrki parantamaan siirtolaislasten perustaitoja lukemisessa, kirjoittamisessa ja laskemisessa ja vähentämään eroja kantaväestöön kuuluvien ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksissa. Sen saavuttamiseksi käytettiin kaksikielisiä materiaaleja, parannettiin opettajien ammatillista pätevyyttä ja lisättiin maahanmuuttajavanhempien osallistumista. AVIOR toteutettiin joulukuun 2016 ja elokuun 2019 välisenä aikana.

Koulujen johtamista käsittelevä eurooppalainen verkosto (EPNoSL) on kehittänyt välineen toimien tarkastelua, haasteiden tunnistamista ja painopistealueiden tärkeysjärjestykseen asettamista varten, jotta koulujen johtamista yhdenvertaisuuden ja oppimisen aloilla tuetaan ja tehostetaan. Kohderyhminä ovat poliittiset päätöksentekijät, kouluviranomaiset, koulujen eri toimijat, tutkijat ja johtamiskoulutusta tarjoavat laitokset. Koulun johdon työkalupakki on suunniteltu tukemaan analyyseja siitä, millainen vuorovaikutus koulujen eri johtamispolitiikoilla ja ‑ohjelmilla on ja miten ne vaikuttavat koulujen johtajien ja koulujen kokonaiskapasiteettiin vastata tehokkaasti ja jatkuvasti yhdenvertaisuuden ja oppimisen haasteisiin kouluissaan. Työkalupakkiin sisältyy monenlaisia hyödyllisiä materiaaleja, videoita, tapaustutkimuksia ja välineitä koulun johtamisen eri osa-alueilta.

Liikkuvuuden lisääntyminen ja muuttoliikkeen muodon muuttuminen vaikuttavat merkittävästi koulutusjärjestelmiin kaikkialla maailmassa. Tarve kouluttaa kaikkien koulutusalan tasojen työntekijät tehokkaaseen työskentelyyn sellaisten lasten kanssa, joille vastaanottavan maan kieli on uusi, on ollut ilmeinen jo jonkin aikaa. Tukea tarvitsevat vastaanottavan maan uusien tulokkaiden lisäksi kaksikieliset oppijat. Kasvaminen ja eläminen perheessä, jossa puhutaan kahta tai useampaa kieltä, muuttaa kielellisiä valmiuksia ja oppimistapaa. Kaksikielisillä oppilailla on siten erityistarpeita, ja he tarvitsevat erityisresursseja opiskeluun. Nämä resurssit luovat perustan heidän kehitykselleen ja oppimiselleen.