Siirrettävyys

Tässä työkalupakissa esitetään esimerkkejä tehokkaista koko koulun kattavista lähestymistavoista koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Koko koulun kattavia lähestymistapoja kehittävien kasvattajien kannattaa laatia johdonmukainen strategia kaikkien työkalupakin kattamien viiden alan käsittelemiseksi. Nämä esimerkit ”toimivista” ratkaisuista on tarkoitettu inspiraation lähteiksi pikemmin kuin tarkkaan toistettaviksi resepteiksi. Koulunjohtajien, opettajien ja muiden sidosryhmien on otettava huomioon omat toimintaympäristönsä ja olosuhteensa sekä oppijoiden tarpeet omaksuessaan ja mukauttaessaan ohjelmia ja käytäntöjä.   

Seuraavat strategista suunnittelua ja toteutusta koskevat suuntaviivat ovat merkittäviä kaikissa konteksteissa:

  1. Pyri saamaan mukaan paljon erilaisia sidosryhmiä (kaikki koulun työntekijät, oppijat, vanhemmat ja laajempi yhteisö)[i]
  2. Edistä koulussa kaikkien oikeuksia tasa-arvoon, ihmisarvoon, kunnioitukseen, syrjimättömyyteen ja osallistumiseen. Lasten oikeuksia saada äänensä kuuluville ja osallistua olisi tuettava. Nämä seikat ovat ratkaisevan tärkeitä yhteenkuuluvien ja osallistavien kouluyhteisöjen luomiseksi[ii],[iii],[iv]
  3. Määritä alat, joilla on tarpeita koulun ja luokan tasolla, sekä perheitä tukevat yhteisöpalvelut. Hyvät diagnosointivälineet ja sidosryhmien palautefoorumit ovat tärkeitä.[v],[vi]
  4. Määrittele toivotut tulokset ja niiden saavuttamista haittaavat ja edistävät tekijät.[vii]  Ota huomioon ”toimivia ratkaisuja” koskevien tapaustutkimusten opetukset. On mahdollista vertailla ja yhdistellä vaihtoehtoisia malleja tai käyttää valittuja elementtejä.[viii],[ix]
  5. Varmista, että saatavilla on riittävät resurssit (henkilö- ja taloudelliset resurssit).
  6. Tee yhteistyötä. Tämä on tärkeää koulunjohtajille, opettajille ja muille ammattilaisille samoin kuin oppijoille. Yhteistyö kouluissa ja niiden ulkopuolella on tärkeää kouluyhteisön ”kollektiivisen älyn” luomiseksi.[x]
  7. Aseta oppijoille haastavia odotuksia ja tue niiden saavuttamista. Vahvista oppijoiden koulutuksellista kunnianhimoa; lisää ja vahvista heidän tietoisuuttaan elinikäisestä oppimisesta ja valmiuksiaan siihen. Opettajien olisi nähtävä oppiminen oppilaidensa näkökulmasta. Oppijoiden olisi luotava oma käsityksensä siitä, miten he oppivat parhaiten. Oppijoiden erilaisten tarpeiden, kuten opintoihin liittyvien, kulttuuristen ja sosiaalis-emotionaalisten näkökohtien, huomioon ottaminen on erittäin tärkeää.[xi],[xii]
  8. Tue valmiuksien luomista (ammatillinen kehittyminen, oppimismahdollisuudet pidemmällä aikavälillä). Opettajia olisi pidettävä elinikäisinä oppijoina.[xiii],[xiv],[xv]
  9. Laadi ohjeita, työkaluja ja esimerkkejä interventioiden täytäntöönpanon tukemiseksi.[xvi]
  10. Seuraa ja arvioi interventioiden yleistä vaikutusta sekä niiden vaikutusta koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemiseen ja tee tarvittaessa parannuksia.[xvii],[xviii],[xix],[xx]
  11. Anna muutokselle aikaa.[xxi]

[i] Rose, R., Learning from comparative public policy: a practical guide, Routledge, Londen ja New York, 2005.

[ii] http://www.unicef.org.uk/UNICEFs-Work/UN-Convention/

[iii] http://www.unicef.org.uk/rights-respecting-schools/about-the-award/child-rights-in-schools/

[iv] Downes, P., ‘Develop a Framework and Agenda for Students’ Voices in the School System across Europe: From Diametric to Concentric Relational Spaces for Early School Leaving Prevention’, European Journal of Education, Vol. 48, aastakäik, nr 3, 2013, s. 346–362.

[v] Rose, R., 2005.

[vi] http://www.unicef.org.uk/UNICEF’s-Work/UN-Convention/

[vii] Rose, R., 2005.

[viii] Ks. edellä.

[ix] Fielding, M. ym.: Factors Influencing the Transfer of Good Practice, Sussexin yliopisto ja Demos, Yhdistynyt kuningaskunta, 2005.

[x] Seashore Louis, K. ym.: Investigating the Links to Improved Student Learning: Final Report of Research Findings, Minnesotan yliopisto, St. Paul, 2010.

[xi] Hattie, J.A.: Visible Learning: A Synthesis of Over 800 Meta-Analyses Relating to Achievement, Routledge, London and New York, 2008 (ks. myös http://visible-learning.org/, aineisto satavilla kiinaksi, hollanniksi, englanniksi, ranskaksi ja saksaksi).

[xii] Wiliam, D. (2009): An integrative summary of the research literature and implications for a new theory of formative assessment. Teoksessa H. L. Andrade ja G. J. Cizek (toim.): Handbook of formative assessment. New York, NY: Taylor & Francis (ks. Dylan Wiliamin verkkosivusto, jolla on lisää formatiivista arviointia koskevaa aineistoa).

[xiii] Hattie, J.A., 2008.

[xiv] Timperley, H., ja Parr, J. (Eds.), Weaving Evidence, Inquiry and Standards to Build Better Schools, NZCER Press, Wellington, 2010.

[xv] Kaser, L., & Halbert, J., Leadership Mindsets: Innovation and Learning in the Transformation of Schools, Routledge, New York, 2009.

[xvi] Cobb, P., ja Jackson, K., "Towards an Empirically Grounded Theory of Action for Improving the Quality of Mathematics Teaching at Scale", Mathematics teacher education and development, Vol. 13, aastakäik, nr 1, 2011, s. 6–33.

[xvii] Stufflebeam, D. L. ja C. L. S. Coryn, Evaluation Theory, Models, and Applications, Jossey-Bass, San Francisco, 2014.

[xviii] Bryk, A. S., Gomez, L. M., Grunow, A. ja LeMahieu, P. G., Learning to Improve: How America’s Schools Can Get Better at Getting Better, Harvard Education Press, Cambridge, MA, 2015.

[xix] Guskey, T. R. ja Yoon, K. S., „What Works in Professional Development?“, Phi Delta Kappan, 90. aastakäik, nr 7, 2009, s. 495–500.

[xx] Euroopan komissio, EACEA, Eurydice: Assuring Quality in Education: Policies and approaches to school evaluation in Europe, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, 2015.

[xxi] Borman, G. D., Hewes, G. M., Overman, L. T. ja Brown, S., „Comprehensive School Rreform and Achievement: A meta-analysis“, Review of Educational Research, 73. aastakäik, nr 2, 2003, s. 125–230.