JOUSTAVA PERUSOPETUS, JOPO

Suomessa on kehitetty koulupudokkuuden vähentämiseksi uudenlaisia opetusmenetelmiä ja toimintatapoja, kuten oppilaiden yksilöllisistä tarpeista lähteviä toiminnallisia opiskelumenetelmiä, pienryhmäopetusta, työpaikkaopiskelua sekä erilaisia oppimisympäristöjä hyödyntäviä lähestymistapoja.

Joustava perusopetus (JOPO®) on opetusministeriön vuonna 2006 käynnistämä hanke, jossa kehitetään uudenlaisia koulupudokkuutta vähentäviä opetusmenetelmiä ja toimintatapoja. Nämä uudet menetelmät vastaavat yksilöllisiin tarpeisiin hyödyntämällä toiminnallista oppimista, pienryhmäopetusta, työpaikkaopiskelua ja erilaisia oppimisympäristöjä. Peruskoulun suorittamista ja toiselle asteelle siirtymistä tuetaan myös moniammatillisen yhteistyön, varhaisen puuttumisen ja tehostetun koti–koulu-yhteistyön avulla. Jopo on suunnattu 7–9 luokkien oppilaille, jotka ovat iältään 13–15-vuotiaita. Vuonna 2013 Jopo-toimintaan osallistui noin 1 800 oppilasta.

Jopo-toiminta on organisoitu kouluissa pienryhmiksi, joissa toimii opettaja ja työpari. Opettajilla on yleensä erityisluokanopettajan tai erityisopettajan koulutus, ja työparit ovat yleensä esimerkiksi kunnan nuorisotoimen palkkaamia nuorisotyöntekijöitä, nuoriso-ohjaajia, yhteisöpedagogeja tai koulunkäyntiavustajia. Jopo-ryhmien yleisimmät toimintamuodot ovat omassa Jopo-ryhmässä tapahtuva pienryhmäopetus ja henkilökohtainen ohjaus, työpaikkaopiskelu ja mahdollisesti joidenkin aineiden opiskelu integroituna koulun muuhun perusopetukseen. Jopo-ryhmät ovat lisäksi hyödyntäneet leirikouluja ja erilaisia retkiä mm. ryhmäytymiseen. Oppilaille on myös räätälöity muita opiskelutapoja ja erikoiskursseja.

Jopo-ryhmissä on kehitetty erityisesti toiminnallisia opiskelumenetelmiä, joissa korostuu opettajajohtoisen opetuksen sijasta esimerkiksi tutkiva oppiminen, yhteistoiminnallisuus ja projektiopiskelu. Oppiainekeskeisyyden tilalle on kehitetty teemakokonaisuuksien opiskelua, ja ryhmissä on luovuttu paljolti perinteisestä oppituntijaosta, ja siirrytty tilannekohtaisempaan ja vaihtelevaan ajankäyttöön. Eri ryhmissä on painotettu hiukan eri asioita. Joissakin ryhmissä toiminta on painottunut erityisopetuksen tyyppiseen ohjattuun ja yksilölliseen opiskeluun, joissakin ryhmissä taas on panostettu enemmän työpaikkaopiskeluun. Osassa ryhmistä pääpaino toiminnassa on ollut oppilaiden vahvuuksista ja kiinnostuksen kohteista lähtevässä opiskelussa, jossa on samalla tuettu oppilaan itsetunnon, itseluottamuksen ja tulevaisuusorientaation kehittymistä. Kaikissa ryhmissä kasvatustehtävä eli elämänhallinnan perustaitojen (ajanhallinta, ryhmässä toimiminen) ja käytöstapojen opettelu on vienyt paljon aikaa varsinaiselta opetukselta.

Jopo-ryhmään hakeutumisen yleisimmät syyt ovat motivaatio-ongelmat, pienen ryhmän tarve ja huono koulumenestys. Oppilaiden perhe- ja elämäntilanne on keskimääräistä hankalampi, mikä näkyy psykososiaalisina ongelmina, yksinhuoltajaperheiden suurena määränä ja turvattomuutena.

Jopo-toiminta on vaikuttavaa. Oppilaista lähes 90 prosentilla opiskelutilanne on parempi kuin ennen Jopoon tuloa. Joposta hyötymättömien kohdalla erittäin vaikea perhe- ja elämäntilanne on pääsyy siihen, ettei oppilas ole saanut opintoja käyntiin edes Jopon tuella. Jopo on vaikuttanut eniten päättötodistuksen saamisen varmistumiseen, poissaolojen vähentymiseen ja opiskelumotivaation parantumiseen.

Oppilaiden tilanteiden paranemiseen on vaikuttanut eniten pienryhmäopiskelu ja henkilökohtainen tuki ja ohjaus. Myös työpaikkaopiskelu, välitön puuttuminen poissaoloihin ja kodin ja koulun tehostunut yhteistyö ovat edistäneet oppilaiden tilannetta. Erot erilaisten Jopossa kehitettyjen toimintatapojen vaikuttavuudessa ovat käytännössä hyvin pieniä, ja tulosten mukaan Jopo-toiminnan vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä, eli oppilaan Jopossa onnistumista selittää enemmän oppilaan tausta ja elämäntilanne kuin tiettyjen toimintamallien soveltaminen Jopo-ryhmässä. Samat toimintatavat siis toimivat joillakin oppilailla ja joillakin eivät. Eniten ja vähiten Joposta hyötyneitä erottaa pääasiassa se, miten paljon oppilas on osallistunut perinteisestä työskentelystä poikkeavaan toimintaan, erityisesti työpaikkaopiskeluun ja leireille, joihin Joposta eniten hyötyneet ovat osallistuneet useita päiviä enemmän kuin Joposta vähiten hyötyneet.

Jopo-toiminta on vakiinnutettu pysyväksi toimintamuodoksi, joka on kirjattu perusopetuslakiin ja perusopetusasetukseen.

Linkkejä
Teachers' Blog
Tyyppi
Käytäntö
Maa
Suomi
Kieli
BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; HR; HU; IT; LT; LV; MT; NL; PL; PT; RO; SK; SL; SV
Kouluaste
Primary; Secondary
Interventiotaso
Kohdennettu; Yleinen
Intervention intensiivisyys
Jatkuva
Rahoituslähde
Valtion rahoitus

Kommentit

Lisää kommentti