Toisen asteen keskeyttämistä ehkäisevä LYCAM-toimenpide Ranskassa

Ranskassa käynnistetty LYCAM (Lycée, ça m'intéresse) -toimenpide on kouluhenkilöstön ja psykologi-opinto-ohjaajien käyttämä väline, jolla pyritään ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä. LYCAM perustuu ennaltaehkäisevään kyselyyn, jonka avulla voidaan varhaisessa vaiheessa tunnistaa todennäköisimmin koulunkäyntinsä keskeyttävät oppilaat ja tarjota heille tarvittava tuki.

LYCAM-toimenpide kehitettiin Kanadassa 1990-luvulla ja se saapui Ranskaan 2000-luvun alussa. Useat alueelliset opetusviranomaiset (”académies”) ovat ottaneet sen käyttöön. Kouluhenkilöstö ja psykologi-opinto-ohjaajat hyödyntävät sitä koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemisessä monissa oppilaitoksissa.

LYCAM perustuu ennaltaehkäisevään kyselyyn. Kyselyn avulla tunnistetaan varhaisessa vaiheessa ne toisen asteen oppilaat, jotka ovat suurimmassa vaarassa keskeyttää koulunkäynnin, ja tarjotaan heille tarvittava tuki. Kysely kattaa seitsemän ulottuvuutta, jotka ovat

• perheen suhtautuminen kouluun (perheen rooli lasten koulunkäynnissä)
• opintojen tavoitteellisuus (oppilaan suunnitelmat opintojen suhteen, kiinnostus koulunkäyntiin ja motivaatio)
• opintojen tulokset (oppilaan itsearviointi työskentelykyvystään ja saavutuksistaan oppijana)
• itseluottamus (opinnoissa menestymisen suhteen)
• poissaolot (suhtautuminen läsnäoloon ja käyttäytyminen sen suhteen, oppilaitoksen sääntöjen noudattaminen tai laiminlyöminen)
• opettajilta saatavan tuen tarve (oppilaan ja opetushenkilöstön välisen suhteen laatu)
• kiinnostus koulunkäyntiin (oppilaan kiinnostus omaan koulutukseensa ja kouluelämään).

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 20–30 minuuttia. Tietojen keräämisen tarkoituksena on tutustua toisen asteen oppilaiden vaikeuksiin, heitä motivoiviin tekijöihin ja heidän omaan näkemykseensä koulusta. Diagnoosi voi olla joko yksilökohtainen tai kollektiivinen. Psykologi-opinto-ohjaaja on asiantuntijana mukana tulosten analysoinnissa.

Kyselyn vahvuutena on, että sen kysymykset koskevat suoraan kouluympäristön kannalta olennaisia tekijöitä, minkä vuoksi vastaukset ovat kouluhenkilöstölle hyödyllisiä sellaisinaan.

Esittämällä oppilailla kysymyksiä ja kannustamalla heitä arvioimaan tunteidensa voimakkuutta, kysely samalla rohkaisee oppilaita pohtimaan omia ratkaisujaan. Kyselyn tavoitteena on määrittää oppilaan asema kouluympäristössä. Sillä ei pyritä arvioimaan tietojen tai taitojen tasoa, vaan se täydentää jo käytössä olevia välineitä.

Tulosten perusteella toteutetaan korjaavia toimia, kuten järjestetään keskusteluryhmiä tai tukityöpajoja.