VANHEMPAINTILA KOULUISSA

Monissa kouluissa Ranskassa, kuten eräissä muissakin maissa, on erityinen vanhemmille tarkoitettu tila. Vanhempaintilassa vanhemmat voivat tavata toisiaan, osallistua opetukseen, oppia ymmärtämään paremmin koulun toimintaa sekä rakentaa suhteita koulun henkilöstöön.

Heinäkuun 8. päivänä 2013 annetulla lailla (Loi d’orientation et de programmation pour la refondation de l’école de la République du 8 juillet 2013) luotiin oikeusperusta vanhemmille tarkoitetun tilan (Espace parents) luomiselle kaikkiin kouluihin.

Seuraavassa esitellään kaksi esimerkkiä kouluista, joissa on perustettu vanhemmille tarkoitettu tila. Ensimmäinen esimerkki on Lyonissa sijaitseva Les Géraniums -alakoulu, jossa on ollut vanhempien vastaanottotila (Lieu Accueil Parents, LAP) noin 15 vuoden ajan. LAP on konkreettinen tila, jossa vanhemmat voivat vierailla koulun aukioloaikoina. Sen tärkeimpinä tavoitteina on

  • rakentaa vanhempien ja opettajien välistä suhdetta
  • muuttaa kielteisiä ennakko-oletuksia molemmin puolin ja
  • edistää yhteistyötä ja vanhempien osallisuutta koulun eri toiminnoissa.

LAP-tilassa päivystää sosiaalityöntekijä kahdeksan tuntia viikossa. Hän järjestää vanhemmille säännöllistä toimintaa, kuten tilaisuuksia, joissa vanhemmat pääsevät kuulemaan ranskalaisen koulutusjärjestelmän toiminnasta, tapaamaan opettajia tai keskustelemaan kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa lastensa koulunkäynnistä. Vanhemmat saavat tukea myös koulun henkilöstöltä (rehtorilta, opettajilta).

Vanhemmat voivat vierailla LAP-tilassa milloin tahansa; he käyttävät tilaa myös keskinäisenä kokoontumispaikkana, jossa he voivat keskustella roolistaan koululaisen vanhempana ja tukea toisiaan. Tilassa on leikkinurkkaus pienemmille sisaruksille. Tilassa on saatavilla myös kirjoja, tietoa koulun säännöistä ja toiminnasta sekä ilmoituksia alueella järjestettävästä yhteiskunnallisesta, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajantoiminnasta. Tilassa järjestetään sosiaalityöntekijän tuella keskusteluja koulua koskevista kysymyksistä, kuten koulun toimintatavoista, ja tapaamisia ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, kuten sosiaalityöntekijöiden, terveydenhuollon ammattilaisten ja oppimisvaikeuksista kärsivien oppilaiden avustajien verkoston jäsenten kanssa. Lisäksi on toteutettu monia toimia, jotka lisäävät vanhempien osallistumista koulun toimintaan, kuten: leivontatyöpajoja, joissa valmistetaan ja myydään leivonnaisia koulun varainkeruuhankkeita varten, lukupussihanke, jossa täytetään lukupusseja oppilaille, jotka haluavat lainata kirjoja koulun kirjastosta (tämä hanke on samalla lisännyt tietoisuutta lukemisen tärkeydestä) ja käsinukke-esitys, jonka vanhemmat järjestävät ja esittävät koulun oppilaille.

Toinen esimerkkikoulu, jossa on perustettu vanhempien vastaanottotila, on myöskin Lyonissa sijaitseva Collège Schoelcher -yläkoulu. Tila on avoinna vanhemmille, joiden lapset käyvät yläkoulua tai jotakin alueen viidestä alakoulusta. Koululla päivystää sama sosiaalityöntekijä kuin Les Géraniums -alakoulun LAP-tilassa. Vanhempien on helppo tulla tilaan, koska he ovat tottuneet vastaavanlaiseen palveluun jo alakoulussa.
Vanhempaintilan tarkoituksena on tukea perheiden integroitumista, järjestää tapahtumia, jotka lisäävät tietämystä koulusta ja sen toiminnasta, tukea opinto-ohjausta ja edistää tasavallan arvoja ja kansalaisuutta. Vanhempaintilassa järjestetään monia erilaisia toimia. Niitä ovat muun muassa seuraavat:

  1. Aikuisten Ranska vieraana kielenä -kielikurssit alkeistasolta yliopistoon hakevien valmennusryhmiin asti. Kurssin ansiosta vanhemmat voivat
  • kehittää ranskan kielen taitojaan (ymmärtämis-, puhe-, luku- ja kirjoitustaitojaan) voidakseen ymmärtää lasten koulunkäyntiin liittyviä kirjoitettuja tekstejä ja osallistua keskusteluihin opettajien kanssa
  • oppia ymmärtämään koulun toimintatapoja ja odotuksia sekä tehdä paremmin yhteistyötä opettajien kanssa
  • ymmärtää, miten koulujärjestelmä toimii, voidakseen seurata lastensa koulunkäyntiä
  • ymmärtää tasavallan periaatteet ja arvot sekä sen, miten niitä toteutetaan ranskalaisessa yhteiskunnassa.

Toimenpide toteutetaan seuraavasti:

  • Vanhemmista muodostetaan viisi ryhmää, joissa kussakin on 12–15 osallistujaa; ryhmiä seuraa vakituinen henkilöstö, jolla on tutkinto ranskasta vieraana kielenä, tai toisen asteen opettaja.
  • Opetusta annetaan 120 tuntia lukuvuodessa (vähimmäismäärä 60 tuntia); kurssin voi käydä uudelleen enintään kahdesti kolmen vuoden sisällä.
  • Kurssilla on mahdollista valmistautua ranskan kielen alkeistason DILF-tutkintoon ja A1-tason DELF A1 -tutkintoon; tutkintomaksut osallistujien on maksettava itse.
  • Kurssille osallistuminen on maksutonta.
  1. Terveyteen liittyvät toimet:
  • ravitsemusterapeutin toteuttama opetustuokio, johon sisältyy käytännön ruoanlaittoa
  • äitien kuntoiluryhmä
  • ensiapukoulutus.
  1. Kansalaiskasvatustyöpaja: Kansalaiskasvatustyöpajassa vanhemmat julkaisevat sanomalehteä, jossa tarkastellaan kansalaiskasvatukseen liittyviä kysymyksiä, kuten matkapuhelinten käyttöä koulussa, naapurustossa tapahtuneita muutoksia, opetuksen laatua ja oppilaiden menestymistä yläkoulun jälkeen sekä oppilaiden käyttäytymistä yläkoulun tai koulun jälkeen.
  2. Tuutorointi, jonka yläkoulun opettajat toteuttavat usein vapaaehtoistyönä, johdattaa vanhemmat esimerkiksi englannin, espanjan tai saksan kielen tai tietotekniikan pariin.

  3. Aikuisten Ranska vieraana kielenä -kielikurssit alkeistasolta yliopistoon hakevien valmennusryhmiin asti. Kurssin ansiosta vanhemmat voivat
  • kehittää ranskan kielen taitojaan (ymmärtämis-, puhe-, luku- ja kirjoitustaitojaan) voidakseen ymmärtää lasten koulunkäyntiin liittyviä kirjoitettuja tekstejä ja osallistua keskusteluihin opettajien kanssa
  • oppia ymmärtämään koulun toimintatapoja ja odotuksia sekä tehdä paremmin yhteistyötä opettajien kanssa
  • ymmärtää, miten koulujärjestelmä toimii, voidakseen seurata lastensa koulunkäyntiä
  • ymmärtää tasavallan periaatteet ja arvot sekä sen, miten niitä toteutetaan ranskalaisessa yhteiskunnassa.

Toimenpide toteutetaan seuraavasti:

  • Vanhemmista muodostetaan viisi ryhmää, joissa kussakin on 12–15 osallistujaa; ryhmiä seuraa vakituinen henkilöstö, jolla on tutkinto ranskasta vieraana kielenä, tai toisen asteen opettaja.
  • Opetusta annetaan 120 tuntia lukuvuodessa (vähimmäismäärä 60 tuntia); kurssin voi käydä uudelleen enintään kahdesti kolmen vuoden sisällä.
  • Kurssilla on mahdollista valmistautua ranskan kielen alkeistason DILF-tutkintoon ja A1-tason DELF A1 -tutkintoon; tutkintomaksut osallistujien on maksettava itse.
  • Kurssille osallistuminen on maksutonta.
  1. Terveyteen liittyvät toimet:
  • ravitsemusterapeutin toteuttama opetustuokio, johon sisältyy käytännön ruoanlaittoa
  • äitien kuntoiluryhmä
  • ensiapukoulutus.
  1. Kansalaiskasvatustyöpaja: Kansalaiskasvatustyöpajassa vanhemmat julkaisevat sanomalehteä, jossa tarkastellaan kansalaiskasvatukseen liittyviä kysymyksiä, kuten matkapuhelinten käyttöä koulussa, naapurustossa tapahtuneita muutoksia, opetuksen laatua ja oppilaiden menestymistä yläkoulun jälkeen sekä oppilaiden käyttäytymistä yläkoulun tai koulun jälkeen.
  2. Tuutorointi, jonka yläkoulun opettajat toteuttavat usein vapaaehtoistyönä, johdattaa vanhemmat esimerkiksi englannin, espanjan tai saksan kielen tai tietotekniikan pariin.
Tyyppi
Käytäntö
Maa
Ranska
Kieli
BG; CZ; DA; DE; EL; EN; ES; ET; FI; FR; HR; HU; IT; LT; LV; MT; NL; PL; PT; RO; SK; SL; SV
Kouluaste
Primary; Secondary
Interventiotaso
Yleinen
Intervention intensiivisyys
Ajoittainen
Rahoituslähde
Paikallinen rahoitus; Valtion rahoitus

Kommentit

Lisää kommentti

Tämä aineisto kuuluu seuraaviin aihealueisiin tai niiden osa-alueisiin :