4. Vanhempien osallistuminen

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

KAAP on De Scholbrugin (”Silta kouluun”), (Belgian Flanderissa sijaitsevassa) Antwerpenissa toimivan kansalaisjärjestön aloite, jonka tavoite on luoda yhteyksiä koulujen, vanhempien ja oppilaiden välille kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisesti heikommassa asemassa olevin perheisiin. KAAP-hanke keskittyy hollannin kielen kurssien tarjontaan maahanmuuttajataustaisille vanhemmille heidän lastensa koulussa.

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

Niin kutsutut ”Liikkuvat yksiköt” (Equipes mobiles) on perustettu tukemaan kouluja sellaisiin tekijöihin puuttumisessa, jotka voivat johtaa koulunkäynnin keskeyttämiseen. Liikkuvien yksiköiden palveluita pyytää koulun johtokunta. Palvelut voivat koskea seuraavanlaisia seikkoja: poissaolot ja koulun keskeyttäminen käytösongelmat aikuisten väliset konfliktit opetushenkilöstön koulutus ja oppilaiden, henkilöstön ja koulun johton tukeminen. Vaikeammissa tilanteissa Liikkuva yksikkö voi siirtää tilanteen käsittelyn asianmukaiselle taholle.

Euroopan neuvoston laatima ”Opas romanitaustaisille koulusovittelijoille/-avustajille” on tarkoitettu lähinnä kaikenlaisissa tehtävissä toimiville romaniyhteisöstä tuleville työntekijöille, jotka pyrkivät parantamaan romanilasten koulunkäyntiolosuhteita. Sen on tarkoitus tarjota henkilökunnalle kattavia työkaluja ja käytännön ohjeita, joita voidaan mukauttaa erilaisiin tilanteisiin. Oppaassa käsitellään koulusovittelijoiden ja -avustajien profiileja ja heidän rooliaan, joka liittyy koulun ja romaniyhteisön tai -yhteisöjen välisten suhteiden sekä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan ja romanilasten vanhempien välisten suhteiden helpottamiseen. Oppaan sisältö on suunniteltu siten, että se auttaa parantamaan romanitaustaisten koulusovittelijoiden ja -avustajien työtä ja vähentämään mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia tarjoamalla jäsenneltyä päivittäistä toimintaa ja korostamalla sovittelun sellaisia näkökohtia, joita usein ei käytetä käytännössä.

Oppimis- ja harrastusympäristöissä tapahtuvan kiusaamisen vastainen eurooppalainen verkosto (European Network Against Bullying in Learning and Leisure Environments, ENABLE) pyrkii tukemaan 11–14-vuotiaiden sosioemotionaalisten oppimistaitojen kehittymistä sekä edistää vertaistukea kiusaamisen torjumiseksi ja vähentämiseksi. Sosioemotionaalisia oppimistaitoja tukevat ohjelmat kehittävät oppilaiden sosiaalisia, emotionaalisia ja akateemisia taitoja muun muassa edistämällä prososiaalista käyttäytymistä ja myönteistä suhtautumista itseen ja muihin sekä vähentämällä emotionaalisen stressin määrää. Vertaistukijärjestelmät vähentävät kiusaamisen uhreille aiheutuvia haittavaikutuksia ja laskevat uhrien kynnystä ilmoittaa kiusaamisesta tekemällä siitä hyväksyttävämpää. Hanke noudattaa koko koulun kattavaa lähestymistapaa, jossa huomioidaan nuoret, henkilöstö, vanhemmat ja laajempi yhteisö. Hankkeessa irtaudutaan siis kaksiulotteisesta näkemyksestä, jossa kiusaamisen osapuolina ovat vain uhri ja kiusaaja, ja tarkastellaan sen sijaan koulun tai harrastusympäristön sosiaalista ja ryhmädynamiikkaa, mitä kautta voidaan vaikuttaa useisiin kiusaamista ruokkiviin tekijöihin. Jokaisessa hankkeeseen osallistuvassa maassa on koulutettu joukko lähettiläitä, jotka voivat antaa tietoa ja ohjausta ohjelman toteuttamisesta kiinnostuneille kouluille ja organisaatioille.