4. Vanhempien osallistuminen

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

Schulzentrum Ybbs on koulukeskus, joka koostuu kolmesta ylemmän perusasteen ammatillisesta oppilaitoksesta. Lukuvuonna 2015–2016 koulukeskus otti käyttöön IndY-käsitteen, mikä tarkoittaa, että 20 prosenttia opetusajasta on varattu yksilölliseen oppimiseen. IndY-toimintatavan tavoitteena on parantaa oppilaiden osaamista, motivaatiota, vastuunottoa, itseohjautumista, yhteistyötaitoja, tunneälyä ja oppimismenetelmiä.

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

On selvää, että monissa lintsaus- ja pudokkuustapauksissa tarvitaan terveydenhoidon, psykologian, sosiaalityön, opetusalan ja oikeustieteen ammattilaisten toimia. Tutkimukset osoittavat kuitenkin selvästi, että myös koulun ja opetushenkilökunnan vaikutus voi olla ratkaiseva. Oheinen asiakirja sisältää koulujen itsearviointiin tarkoitetun muistilistan, 59 yksityiskohtaista suositusta poissaolojen vähentämiseksi ja oppilaiden osallistumisen ja koulukulttuurin kehittämiseksi, ehdotuksia käyttäytymistä koskeviksi sopimuksiksi ja esimerkkejä opettajille ja vanhemmille tehtävistä kyselyistä. Suositellut toimenpiteet on suunnattu ensisijaisesti opettajille, rehtoreille ja vanhemmille. Asiakirja on käännös Nairz-Wirthin, Feldmannin ja Diexerin (2012) laatimasta oppaasta ”Handlungsempfehlungen für Lehrende, Schulleitung und Eltern zur erfolgreichen Prävention von Schulabsentismus und Schulabbruch”.

Nuoriso-ohjausohjelma ”Jugendcoaching” tarjoaa ohjausta 14-vuotiaille ja sitä vanhemmille nuorille. Sen tärkeimmät kohderyhmät ovat 9. luokalla olevat oppilaat, enintään 19-vuotiaat työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET) ja enintään 24-vuotiaat erityisopetusta tarvitsevat nuoret. Nuoriso-ohjauksen tavoitteena on vähentää koulunkäynnin keskeyttämistä ja tukea oppilaita tulevan työ- ja/tai koulu-uran valinnassa. Nuoriso-ohjaukseen osallistuminen on ilmaista ja vapaaehtoista.

Euroopan neuvoston laatima ”Opas romanitaustaisille koulusovittelijoille/-avustajille” on tarkoitettu lähinnä kaikenlaisissa tehtävissä toimiville romaniyhteisöstä tuleville työntekijöille, jotka pyrkivät parantamaan romanilasten koulunkäyntiolosuhteita. Sen on tarkoitus tarjota henkilökunnalle kattavia työkaluja ja käytännön ohjeita, joita voidaan mukauttaa erilaisiin tilanteisiin. Oppaassa käsitellään koulusovittelijoiden ja -avustajien profiileja ja heidän rooliaan, joka liittyy koulun ja romaniyhteisön tai -yhteisöjen välisten suhteiden sekä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan ja romanilasten vanhempien välisten suhteiden helpottamiseen. Oppaan sisältö on suunniteltu siten, että se auttaa parantamaan romanitaustaisten koulusovittelijoiden ja -avustajien työtä ja vähentämään mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia tarjoamalla jäsenneltyä päivittäistä toimintaa ja korostamalla sovittelun sellaisia näkökohtia, joita usein ei käytetä käytännössä.