4. Vanhempien osallistuminen

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.

Lukuinto on Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallinen, kolmivuotinen (2012–2015), Oulun yliopiston humanistisen tiedekunnan (informaatiotutkimus) ja kasvatustieteiden tiedekunnan toteuttama ohjelma.

Euroopan neuvoston laatima ”Opas romanitaustaisille koulusovittelijoille/-avustajille” on tarkoitettu lähinnä kaikenlaisissa tehtävissä toimiville romaniyhteisöstä tuleville työntekijöille, jotka pyrkivät parantamaan romanilasten koulunkäyntiolosuhteita. Sen on tarkoitus tarjota henkilökunnalle kattavia työkaluja ja käytännön ohjeita, joita voidaan mukauttaa erilaisiin tilanteisiin. Oppaassa käsitellään koulusovittelijoiden ja -avustajien profiileja ja heidän rooliaan, joka liittyy koulun ja romaniyhteisön tai -yhteisöjen välisten suhteiden sekä opettajien ja muun kouluhenkilökunnan ja romanilasten vanhempien välisten suhteiden helpottamiseen. Oppaan sisältö on suunniteltu siten, että se auttaa parantamaan romanitaustaisten koulusovittelijoiden ja -avustajien työtä ja vähentämään mahdollisia ei-toivottuja vaikutuksia tarjoamalla jäsenneltyä päivittäistä toimintaa ja korostamalla sovittelun sellaisia näkökohtia, joita usein ei käytetä käytännössä.

”Nordic Projects to Combat School Dropout” raportissa käsitellään koulunkäynnin keskeyttämisen torjumista koskevia pohjoismaisia hankkeita. Raportin tavoitteena on parantaa ja saada aikaan uusia nuoriin liittyviä aloitteita ja luoda rikastavia yhteyksiä toimijoiden ja organisaatioiden välille Pohjoismaissa.
Keskiasteen koulutuksen keskeyttämistä koskeviin Pohjoismaiden verkkoresurssien laatimiseen liittyvä ”Nordic Web Resource on Dropout from Upper Secondary Education” hanke on Pohjoismaiden ministerineuvoston tilaama. Pohjoismaiden hyvinvointikeskus toteutti hankkeen vuosina 2012–2015. Hankkeen tavoitteena oli koota yhteen hyviä esimerkkejä aloitteista, joilla pyrittiin lisäämään keskiasteen koulutuksen loppuun käyvien nuorten osuutta Pohjoismaissa.
Pohjoismaisessa verkkoportaalissa esiteltiin laaja valikoima Pohjoismaissa toteutettuja onnistuneita hankkeita. Aloitteista oli toteutettu ulkoinen arviointi, ja niiden tulokset vaikuttivat myönteisiltä. Osa toimista valittiin juuri niiden innovatiivisen luonteen vuoksi tai koska ne olivat arvokkaita inspiraation lähteitä.
Pohjoismaiden välillä on hallinnollisia eroja ja kulttuurieroja. Koulunkäynnin keskeyttämiselle alttiiden nuorten tilanne on maissa kuitenkin hyvin samankaltainen. Toisinaan kuntien ja koulujen väliset erot ovat suurempia kuin maiden väliset erot. Ottamalla oppia Pohjoismaissa toteutetuista onnistuneista aloitteista voidaan löytää innoitusta ja välineitä, joilla voidaan auttaa paremmin kaikkia nuoria käymään keskiasteen koulutus loppuun.
Tässä julkaisussa kuvaillaan kymmentä hanketta, jotka esiteltiin hyviä käytäntöjä koskevassa pohjoismaisessa verkkoportaalissa. Osa hankkeista on jo saatettu päätökseen, kun taas osa jatkuu edelleen. Osa toimista on sisällytetty tavanomaiseen työhön.

SISL-hankkeessa (Supporting Inclusive School Leadership) tutkittiin, miten voidaan edistää inklusiivista koulua ja sen johtamista, ja tarjottiin siihen myös työkaluja. Hankkeen mukaan inklusiivista opetusta edistävän johtajuuden tavoitteena on mahdollistaa täysipainoinen osallistuminen mielekkäisiin oppimismahdollisuuksiin, hyvät oppimistulokset ja hyvinvointi kaikille oppijoille, myös suurimmassa syrjäytymisvaarassa oleville.