3. Tuki oppijoille

Seuraava esimerkki kertoo innovatiivisista lähestymistavoista, joita toteutetaan ruotsalaisessa toisen asteen oppilaitoksessa, Beda Hallbergissa. Koulu tarjoaa laajan valikoiman ohjelmia, jotka luovat pohjaa henkilökohtaiselle kehittymiselle ja aktiiviselle yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Lisäksi koulu pyrkii tarjoamaan jatkuvaa tukea oppijoille ja vähentämään koulunkäynnin keskeyttämisen riskiä siten, että aika, jona koulu on suljettuna, on lyhennetty minimiin ja koulu pyritään pitämään avoinna pidempien lomien ajan. Koulun henkilökuntaan kuuluu useita terveydenhuollon ammattilaisia; nuorten käytettävissä on muun muassa sosiaaliasioihin ja psykologiaan erikoistuneita ohjaajia.
Beda Hallbergin lukio on toisen asteen oppilaitos, joka sijaitsee Ruotsin Kungsbackassa. Se perustettiin vuonna 2013 pienyksiköksi, joka keskittyy oppijoihin yksilöllisesti. Osalle 16–20-vuotiaista nuorista aikuisista monien koulujen fyysinen ja sosiaalinen ympäristö voi olla haastava ja haitata pitkäjänteistä oppimista. Bedan lukio on tarkoitettu oppijoille, jotka tarvitsevat pientä koulua, jossa he voivat kokea olonsa turvalliseksi ja mukavaksi.

Berättarministeriet (tarinankerronnan ministeriö) on säätiö, joka tukee opettajia ja oppilaita sosioekonomisesti haastavilla alueilla kielitaidon kehittämisessä tarinankerronnan välityksellä. Se on yksityinen aloite, joka tekee tiivistä yhteistyötä kuntien ja koulujen kanssa ja on toiminut kymmenen vuoden ajan.

CHILD-UP-hankkeen tavoitteena on antaa kouluille, sosiaalitoimelle, vastaanottokeskuksille, opetus- ja neuvonta-alan toimijoille sekä päättäjille tietoa dialogisista menetelmistä, joista voi olla apua maahanmuuttajalasten kanssa työskenteleville ammattilaisille. Hankkeessa yhdistetään innovointia hyväksi havaittuihin perinteisiin ja lisätään näin ymmärrystä keinoista edistää osallistavaa oppimista, kotoutumista, laadukasta koulutusta ja suojelua.

Essunga, a Swedish municipality, transformed the ranking of its schools from the bottom to the top of the national school league tables between 2007 to the top in 2010. Essunga has three elementary schools and one lower secondary school (grades 6-9). With 5,500 citizens, it is one of the smallest municipalities in the country. The increase in levels of achievement is attributed to a research-based approach of inclusive education. For years, the three elementary schools in Essunga had consistently experienced low educational levels. An increasing number of students were refugees or in “family placements”. In 2007, only 76% of students were eligible for upper secondary school and 20% of these were placed in special education classes. These results compelled political and school leaders and school staff to identify targeted measures to address these challenges. The municipality focused on interventions at school and in the local community to prevent school absence and increase attendance.

Perhekasvatus on yksi tutkimushankkeessa INCLUD-ED – Strategies for inclusion and social cohesion in Europe from education (Euroopan komissio, kuudes puiteohjelma, 2006–2011) määritetyistä onnistuneista koulutustoimista.

Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. Näitä kirjallisuustapaamisia käytetään lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä kaikkialla maailmassa. Dialogiset kirjallisuustapaamiset ovat keskusteluun perustuvaa lukemistoimintaa, jota ohjaa kaksi periaatetta: luetaan klassiseen kirjallisuuteen kuuluva kirja (kuten Romeo ja Julia, Odysseus tai Don Quijote) ja jaetaan sitten merkityksiä, tulkintoja ja ajatuksia dialogisen oppimismenetelmän avulla. Tapaamisiin voivat osallistua lapset ja heidän perheenjäsenensä. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään dialogisia kirjallisuustapaamisia ja niiden järjestämisen tuloksia.

Interaktiiviset ryhmät on yksi INCLUD-ED-tutkimushankkeessa määritetyistä onnistuneista koulutustoimista. INCLUD-ED-hankkeessa analysoitiin koulutusstrategioita, jotka helpottavat osaltaan eriarvoisuuden torjumista ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sekä strategioita, jotka saavat aikaan sosiaalista syrjäytymistä, keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin. Interaktiivisia ryhmiä on käytetty lasten ja nuorten koulutuksen parantamiseksi erilaisissa yhteyksissä. Luokan oppilaat jaetaan pieniin heterogeenisiin ryhmiin, joista jokaista tukee yksi aikuinen. Jokainen ryhmä koostuu neljästä tai viidestä oppilaasta, jotka valitaan siten, että taitotaso, sukupuoli, kulttuuri, kieli ja etninen tausta ovat erilaisia. Tämä esimerkki auttaa ymmärtämään interaktiivisia ryhmiä ja niiden järjestämisen tuloksia.

Tässä monografiassa tarkastellaan ja kuvaillaan onnistuneita koulutustoimia keskittyen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin. Kirjassa esitetään konkreettisia koulumenestyksestä kertovia tietoja sekä lasten, opettajien ja perheiden kuvauksia tämän menestyksen vaikutuksesta. Lisäksi kirjassa analysoidaan sitä, miten näiden lasten oppimistulokset suhteutuvat heidän osallisuuteensa yhteiskunnan eri alueilla tai syrjäytymiseensä niiltä. Monografiassa esitellään INCLUD-ED-hankkeessa määritettyjä onnistuneita toimia, joten se sisältää sekä vertailutietoja että vankan teoreettisen pohjan ja kehityksen. Joitakin esimerkkejä toimista ovat interaktiiviset ryhmät, oppimisajan pidentäminen, läksykerhot, ohjatut kirjastot, perheiden ja yhteisön osallistuminen koulutukseen, perhekasvatus ja dialogiset kirjallisuustapaamiset. Kaikki nämä toimet on määritelty onnistuneiksi koulutustoimiksi, mikä tarkoittaa, että ne johtavat sekä tehokkuuteen että tasapuolisuuteen. Kirjassa myös esitetään ja käsitellään toimintatapoja ja käytäntöä koskevia suosituksia.

RA-hankkeen (Raising the Achievement of All Learners in Inclusive Education) tavoitteena oli antaa näyttöä toimivista käytännöistä, joilla voi kohentaa oppimistuloksia sekä vahvistaa koulujen ja yhteisöjen kapasiteettia osallistaa ja tukea kaikkia oppijoita.