Study on supporting school innovation across Europe

Eurooppalaisten koulutuspolitiikan päättäjien keskeisenä tavoitteena on varmistaa, että jokainen lapsi saa hyödyntää koko potentiaalinsa. Tämän toteuttamiseksi koulutusjärjestelmistä on tehtävä joustavampia ja dynaamisempia ja niiden on tuettava innovatiivisia lähestymistapoja oppimiseen ja opetukseen. Näin koulut ja niiden järjestelmät voivat pysyä yhteiskunnan ja talouden nopeiden muutosten tasalla – ja tarjota laadukasta koulutusta kaikille.

Monet Euroopan koulut ovat irtautumassa perinteisistä koulunkäyntiä koskevista näkemyksistä ja kyseenalaistamassa tavanomaisia ajan ja paikan rajoja, samoin kuin opetus- ja oppimisprosesseja. Näiden koulujen innovatiivisten toimintatapojen moninaisuus osoittaa, kuinka monin eri tavoin opetus voi muuttaa paitsi sen, mitä lapset oppivat, myös sen, miten he oppivat.

Study on supporting school innovation across Europe tarjoaa perusteellisen katsauksen nykyisestä kouluja koskevasta tutkimus- ja innovointipolitiikasta EU:n 28 jäsenmaassa. Tutkimus sisältää 12 tapaustutkimusta 24 menestyksekkäästä koulusta epäsuotuisilta alueilta eri puolilta EU:ta.

Keskeiset tulokset

Mikä edistää innovointia kouluissa?

Tutkimuksesta ilmenee, että innovatiivisten koulujen toimintakulttuurille ovat ominaisia seuraavat piirteet:

  • kannustava ja jaettu johtajuus, joka luo työympäristöön luottamuksen ilmapiirin ja mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen, yhteistoiminnalliseen tutkimukseen ja vertaisoppimiseen
  • opettajien valmius, sitoutuneisuus ja ammattimaisuus ja tuki heidän osallistumiselleen yhteistyöhön sekä reflektoivaan ja ammatilliseen oppimiseen
  • koulun kehittämistä koskeva yhteinen visio ja siihen liittyvät yksityiskohtaiset sisäiset strategiat ja toimintasuunnitelmat
  • oppilaat aktiivisina osallistujina muutosprosessissa
  • avoimuus paikallisyhteisöä ja muita yhteistyötahoja kohtaan.

Kestävän innovoinnin tukeminen koulutusjärjestelmissä

Jotta koulut voisivat kehittää näitä piirteitä, koko koulutusjärjestelmän on uudistuttava, mikä edellyttää seuraavia asioita:

  • yhtenäinen toimintapoliittinen kehys keskeisille alueille, joita ovat esimerkiksi opetussuunnitelma, koulun autonomia ja vastuullisuus, opettajien ja koulun johtajien ammatillisen kehittämisen järjestelmät ja rahoitus; näitä tukee pitkän aikavälin visio, jotta innovointi voidaan nivoa osaksi kouluopetusta ja varmistaa muutoksen ulottuminen koko järjestelmään
  • toimintapolitiikan laatiminen yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa, joihin muutokset vaikuttavat suoraan
  • johdonmukaisuus ja selvyys siitä, millä tavoin erilaiset aloitteet ja toimet liittyvät toisiinsa ja edistävät yhteisen kouluinnovointia koskevan vision toteutumista
  • yleisen toimintakehyksen ja vision kanssa sopusoinnussa olevat, kannustavilla aloitteilla ja konkreettisilla toimilla tuettavat strategiat, joiden avulla koulut voivat kehittää kykyään hallita muutosta pitkäjänteisesti.

On osoitettu, että kouluihin kehittyy todennäköisemmin innovoinnin kulttuuri, kun

  • ne saavat riittävän itsenäisesti päättää opetussuunnitelmasta, opetusmenetelmistä, henkilöstöhallinnosta ja taloudellisista resursseista
  • ne ovat vastuussa horisontaalisesti
  • niillä on kapasiteettia ja mahdollisuuksia osallistua kumppanuuksiin ja verkostoihin
  • niitä tuetaan asianmukaisilla opettajien ja koulun johtajien ammatillisen kehittymisen järjestelmillä.

Koulutusjärjestelmänsä uudistamisessa onnistuneet maat ovat niitä, joissa koulutusuudistuksen keskeisiin alueisiin investoidaan kestävästi. Nämä maat myös vahvistavat arviointikehystään ja edistävät itsearvioinnin kulttuuria sekä kehittävät opetusalan sidosryhmien valmiuksia käyttää ja tulkita seurantatietoja.

Lisätietoa

  • Koko raportin lukemalla saa käsityksen siitä, millaiset koulujärjestelmän olosuhteet voivat mahdollistaa tai rajoittaa myönteistä muutosta kouluissa.
  • 12 tapaustutkimusta valottavat kansallisia lähestymistapoja ja yksittäisiä kouluinnovaatioita. Ne sisältävät kunkin maan keskeisten opetusalan asiantuntijoiden ja toimijoiden näkemyksiä, jotka koottiin haastatteluilla ja työpajojen yhteydessä.
  • 24 kouluprofiilissa kerrotaan ytimekkäästi kunkin koulun muutoksista ja kokemuksista.

KOKO RAPORTTI: Tutkimus kouluinnovaatioiden tukemisesta Euroopassa

Laatinut PPMI Euroopan komissiolle ja julkaistu 2018

TAPAUSTUTKIMUKSET KOULUPROFIILIT – INNOVAATIOITA JA KOKEMUKSIA
Kroatia Vežica, Rijeka Zadar, Zadar
Viro Kiviõli I. Keskkool, Kiviõli Jõgevamaa Gümnaasium, Jõgeva
Saksa Wolfgang-Borchert-Schule, Berliini Friedenauer Gemeinschaftsschule, Berliini
Kreikka 4. alakoulu, Thiva, Viotia 2. alakoulu, Aliartos, Viotia
Unkari Nyitott Ajtó, Miskolc IV. Béla Általános Iskolá, Hejőkeresztúr
Italia I.C. Ugo Foscolo, Taormina (Sisilia) Papa Giovanni XXIII, Acireale, Catania (Sisilia)
Liettua Vyturys progymnasium, Panevėžys Salduvės progymnasium, Šiauliai
Alankomaat De Tjotter, Lelystad Warande, Lelystad
Romania Școala Gimnazială ‘I. L. Caragiale’, Tulcea Colegiul Economic Buzău
Espanja CEIP Clara Campoamor, Granada CEIP Sierra Nevada, Granada
Ruotsi Centralskolan, Arvika Kyrkebyskolan, Arvika
Yhdistynyt kuningaskunta President Kennedy School and Community College, Coventry Willenhall Community Primary School, Coventry

TIIVISTELMÄ (englanti / ranska / saksa)

LIITE 1 – Yleiskatsaus tapaustutkimusten innovaatioista (englanti)

LIITE 2 – Tutkimuksen metodologia ja välineet (englanti)